Partion musta sarja? – ensimmäistä kertaa jäsenkokouksessa

Riina Haapala 25.11.2016 8.24 Ilmiöt ja tapahtumat 0 kommenttia

Suomen Partiolaisten jäsenkokous yllätti ensimmäistä kertaa mukana olleen toimittajan.

Kahdeksan tunnin junamatkan jälkeen tuttu rautatieasema häämöttää edessä. Lunta on tullut muutama sentti ja pienen, kauhean näppärän matkalaukun pyörät jumiutuvat välittömästi.

Olen saapunut Ouluun, vanhaan kotikaupunkiini, jossa Suomen Partiolaisten tämän vuoden jäsenkokous pidetään. Ennakkoluulot ovat kovat.

Eräs jäsenkokouskonkari sanoi, että jäsenkokous on partion musta sarja. Kun pistetään yli sata piiritoimijaa saman katon alle päättämään järjestön suurista linjoista, en ihmettele tätä nimitystä. Etenkin tietäen, että joskus (jostain syystä etenkin vanhemmat miehet) saattavat olla kovin jääräpäisiä.

Jäsenkokous kuitenkin yllätti. Jopa positiivisesti. Vaikka välillä tuntuu, että kokouksessa tartuttiin pieniin yksityiskohtiin, asioista saatiin sovittua ilman suurempia riitoja. Kun kokouksen suurimpia ongelmia on julkilausuman sanamuotoon tarttuminen, ollaan melko hyvällä pohjalla.

Kiitospuheissa kuvailtiin, että tässä jäsenkokouksessa päätöksenteko oli huomattavasti jouhevampaa kuin esimerkiksi kuusi tai kahdeksan vuotta sitten. Se on hyvä. Jos halutaan päästä eteenpäin, ei voida jäädä jankkaamaan pikkuasioista.

Twitter-tili ilahdutti

Viikonlopun ilahduttavimpia asioita oli jäsenkokouksen virallinen Twitter-tili @jassarisome. Mieletön meemikone lauloi koko viikonlopun ajan ja Twitter-päivitykset nostivat hymyn huulille. Somekone tehtaili viikonlopun aikana yli 200 twiittiä. Niiden joukossa oli tärkeitä, informatiivisia asioita, mutta myös huumoria. Muun muassa kokouksen toisena puheenjohtajana toimineen Janne Hakkaraisen heitot päätyivät kaiken kansan luettaviksi.

Jäsenkokousten ja monesti myös piirin kokousten ongelma on, että on asioita, jotka tulisi niin sanotusti kaikkien tietää. Kuten se, mitä tarkoittaa ponsi. Jäsenkokouksen somepäivittäjät poistivat tätä stigmaa viikonlopun hyödyllisimmällä päivityksellä.

jassaritwiitti

On ilahduttavaa, että somekanavaa on ollut tekemässä joukko nuoria, joita partiopolitiikkakoneisto ei ole vielä päässyt kyynistämään. On nostettava hattua nuorille, jotka istuivat paikalla koko viikonlopun ajan ja päivittivät väsymättä tylsimmiltäkin tuntuvista asioista.

Ysärit johtopaikoille

Nuoria pitäisi saada yhä enemmän mukaan päätöksentekoon ja jäsenkokous oli ilahduttava esimerkki siitä, että uudet sukupolvet valtaavat alaa. Twitterissä hehkutettiin, kun ysärin lapset pitivät puheenvuoroja ja saatiinpa järjestön johtopaikoillekin kaksi ysäriä: Suomen Partiolaisten hallituksen 2. varapuheenjohtaja Ilona Turunen on 24-vuotias ja Partioneuvoston puheenjohtaja Pauli Engblom 22-vuotias.

Myös ne niin sanotut vanhat jäärät, joista paljon puhutaan loistivat poissaolollaan. Siis ne vanhat jäärät, jotka saavat kaikki miettimään, miksi oikein istuvat täällä ja eikö se voisi olla jo hiljaa. Viikonlopun pahin kömmähdys taisi olla erään miespuolisen delegaatin maalaama kuva siitä, mitä tapahtuisi jos järjestön johdossa olisi kolme naista. Twitterissä kommentti ammuttiin välittömästi alas. Sanojen korjailu ei juuri auttanut setämielikuvan vähentämisessä.

Mistä lisää ehdokkaita?

Aikataulut myöhästyvät aina, mutta tällä kertaa oltiin yllättävän vähän myöhässä. Iltapäivällä tosin kokousedustajat vaikuttivat jo siltä, että syömään pitäisi päästä. Vaalipaneelin olisi ehkä voinut typistää lyhyemmäksikin, etenkin kun johtopaikoille ei kovin ollut tunkua. Kaikki odottivat, ilmaantuuko jostain yön aikana mustia hevosia, mutta sitä ei nähty.

jassari

Puheenjohtajaksi valittiin toiselle kaudelle Anna Munsterhjelm ja varapuheenjohtajiksi Lasse Roiha ja Ilona Turunen. Kolmikko on taatusti pätevä, mutta olisi ilahduttavaa nähdä joskus useampi ehdokas tärkeisiin pesteihin. Nyt jokaiseen pestiin pyrki vain yksi ihminen.

Se että pesteihin olisi ajoissa useampi hakija, saisi ehdokkaat varmasti miettimään vielä tarkemmin sitä, mikä on heidän päämääränsä ja mitä he haluavat pestissään tehdä ja saavuttaa. Ehdokkaat joutuisivat avaamaan hieman enemmän teemojaan eivätkä vaalipaneelit olisi tylsiä. Tällä kertaa onneksi vaalipaneelikin oli hyvin mietitty. Puheenvuorojen rajaaminen hyvin lyhyiksi toimi, kun yksi ehdokas ei pääse liikaa jaarittelemaan.

Mikään salaisuushan ei ole se, että jäsenkokouksen virallisen osuuden jälkeen juodaan alkoholipitoisia juomia.

Mukana oli kuitenkin myös alaikäisiä delegaatteja. On ilahduttavaa, että heitä on, mutta erään delegaation jäseniä asia mietitytti. Onko se ongelma, että aikuiset juovat alkoholia, vaikka paikalla on alaikäisiä? Mitä jos alaikäinen delegaatti olisi ottanut lasin viiniä? Kukaan ei olisi todennäköisesti edes tajunnut.

 

Teksti: Riina Haapala, kuvat: Janne Seppänen

Kommentoi