Blogit

Marraskuun partioneuvostossa jaettiin ansiomerkkejä. Suomen Partiolaisilla, samoin kuin kaikilla piireillä on ansiomerkkijärjestelmänsä: sitä käytetään ansioituneiden aikuisten huomioimiseen. Perinteinen, mutta toivottavasti ei ainoa tapa muistaa heitä, jotka ovat mahdollistaneet partiotoimintaa. Kun on saanut merkin, joutuu ongelman eteen. Milloin ja missä merkkiä voisi käyttää?

Ongelmaa vaikeuttaa lisää vielä se, että merkkeihin kuuluu usein myös nauhalaatta. Vaihtoehdot ovat siis joko merkin käyttäminen, nauhalaatan käyttäminen ja niiden käyttämättömyys. Jo tässä vaiheessa voitaneen sanoa, että merkin ja sen nauhalaatan yhtäaikainen käyttäminen ei ole mahdollista. Sitten kun saa toisen ja kolmannen merkin, niin harkittaviksi tulevat vielä erilaiset kombinaatiot näistä vaihtoehdoista, vrt. yhtä aikaa hopeasusi nauhassa sekä SP:n ja piirin ansioristin nauhalaatat.

Joten ansioituneen partiojohtajan pukeutuminen ei ole helppo tehtävä. Esimerkiksi marraskuun partioneuvostossa noin kolmasosa neuvoston jäsenistä ei kantanut merkkejä eikä nauhalaattoja, noin kolmasosalla oli nauhalaatat ja lopuilla ansiomerkit. Jo se todistaa asian vaikeuden, että partioneuvoston kokouksessa ansiomerkeistä ei ole yhtä linjaa.

Muutama vinkki siitä milloin ja miten merkkejä kannetaan:

Kaikista helpoin tilanne on silloin, kun kutsussa lukee esimerkiksi ”partioansiomerkit”. Silloin pukuun kiinnitetään merkit, ei nauhalaattoja.

Ansiomerkki-vihko kertoo, että merkkejä käytetään lpk:n, piirin ja järjestön kokouksissa (tässä tarkoitetaan siis vuosikokouksia), lpk:n vanhemmille ja taustayhteisöille järjestämissä juhlissa, vierailu- ja muissa tilaisuuksissa, joissa edustetaan partiota, suurleirien avajaisissa ja vierailupäivänä sekä paraatissa. Poikkeuksiakin on: Mannerheim-solkea voi käyttää aina. Collanin ja Louhisuden solkea käytetään aina kun pidetään partiohuivia, tosin huivissa vain yhtä solkea kerrallaan. PJ-peruskurssin suorittanut aikuinen käyttää huivissaan nahkaista punosta, tällöin LS ja Collanin soljen/solkien sijaan käytetään pienoismerkkejä.

Nauhalaattoja sitten voi kantaa partiopuvussa aina, paitsi tietysti ei silloin kun kannetaan kyseistä merkkiä eikä maastossa. Partioleirit ja Ko-Gi –kurssitkin pidetään maastossa, jolloin nauhalaatat voi jättää sisätiloihin.

Jos on saanut useampia merkkejä, niin ne kiinnitetään vierekkäin niin, että arvokkain merkki tulee sisälaitaan, siis lähimmäs vartalon keskilinjaa. Ne kannattaa kiinnittää ansiomerkkiripaan jotta eivät harota miten sattuu. Merkin arvokkuuden määrää jakaja, ei merkin väri. Siis SP:n pronssinen on arvokkaampi kuin piirin kultainen. Ja oman piirin merkki on arvokkaampi kuin vieraan piirin merkki, vaikka se toinen piiri olisikin perustettu aikaisemmin, mikä muuten määrittää muuten piirien merkkien järjestyksen. Nauhalaatat tulevat ymmärrettävästi samaan järjestykseen kuin merkit.

Joskus joku saa samalta jakajalta toisen merkin, esim. ensin SP:n pronssisen ja sitten SP:n hopeisen. Ei hätää: käytetään vain ylintä saatua merkkiä ja nauhalaattaa. Eli niitä aikaisemmin saatuja ei koskaan enää tarvita missään.

Ja sitten viimeinen kysymys: millaiseen vaatteeseen merkin tai nauhalaatan voi kiinnittää? Nauhalaatat kiinnitetään vain partiopukuun, merkit voi laittaa paitsi partiopukuun niin myös tummaan pukuun ja partiojohtajan edustuspukuun . Eli ei t-paitaan eikä huppariin, vaikka sattuisikin sellaisessa paikalle tilaisuuteen, missä merkkejä käytetään. Vinkki myös merkin luovuttajalle: kerro saajalle etukäteen miten pukeutua, jos saaja kuitenkin on esim. hupparissa, anna merkki käteen.

Olipa sekavaa. Lisää tietoa saa ansiomerkit-vihkosta, jonka uusittu painos tuli juuri painosta.

t. Jupo