Poikaystävät ja muita ei-partiolaisia iltanuotiolla

Kurikassa ei-partiolaisleiriläisille laitetaan huivi kaulaan ja Alajärvellä leirille otettiin ei-partiolaisjohtajia avuksi. Tulevalle suurleiri Kilkkeelle saa ottaa tyttö- ja poikaystävät mukaan.
Kurikassa Jurvan Saloveikot -lippukunnassa tajuttiin, että kesän leiritarjonta on paikkakunnalla niin runsasta, että leiri kannattaa järjestää yhteistyössä Kurikan seurakunnan kanssa. Pilke-leirille olivat tervetulleita myös muut kuin partiolaiset.
Heti leirin aluksi myös ei-partiolaisille laitettiin huivi kaulaan ja heidät ohjattiin toimimaan leirivartioissa partiolaisten mukana. Ei-partiolaiset muun muassa rakensivat muiden seikkailijaikäisten kanssa laavua, tekivät apinannyrkin ja tutustuivat viittomakieleen.
− On ollut kivaa, mutta haikille meno vähän jännittää, 10-vuotias Sirja Kiviaho mietti toisena leiripäivänä.

Ovela rekrykampanja?
Leirinjohtaja Annaliisa Liinamaa on tyytyväinen yhteisleiriin.
− Ei-partiolaiset näyttivät pärjäävän hyvin, eivätkä juuri erottuneet joukosta.
Heidät otettiin huomioon muun muassa opastamalla retkikeittimen käytössä ja selittämällä partiosanastoa – molemmat tekivät Liinamaan mukaan hyvää myös partiolaisille.
Moni ensimmäistä kertaa partioon tutustuneista tuumi liittyvänsä syksyllä Saloveikkojen joukkoon. Sirja Kiviaho ei vielä leirin aikana ollut aivan varma.
– Liityn, jos saan. Se riippuu siitä, mitä partio maksaa ja ehdinkö käydä siellä, kun on se 4H-kerhokin.
Sudaritehdas Mikkelissä
Mikkeliläinen Ekin Partio ja kaupungin pursiseura ovat neljänä kesänä laittaneet yhdessä kasaan junnuleirin, jonne ovat olleet tervetulleita niin ekiläiset kuin pursiseurankin jäsenet perheineen.
−Ohjelmassa on ollut paljon vesillä liikkumista, mutta aina on myös järjestetty ainakin partiomainen iltanuotio, kertoo monena vuonna järjestelyissä mukana ollut Kalle Matson.
Leirille on riittänyt tulijoita joka vuosi. Varsinkin ekiläisten sisarukset ovat olleet innokkaita osallistujia.
Junnuleirillä sudari-ikää nuoremmat lapset ovat saaneet kokeilla leirielämää pitkän viikonlopun ajan. He ovat usein innostuneet myös liittymään partioon. Kovin paljon leirit eivät ole kuitenkaan Ekin Partion jäsenmäärään vaikuttaneet, sillä mukana olleet aikuiset ovat yleensä jo mukana niin pursiseuran toiminnassa kuin partiossakin.

Ei-partiolaisia johtajiksi
Alajärven Het-partiolaiset järjestivät toissavuonna leirin, jolle johtajapulassa pyydettiin töihin parikymppisiä nuoria partion ulkopuolelta.
– Siltä leiriltä on hyviä kokemuksia. Ei-partiolaisista oli paljon apua, leirillä johtajana toiminut Johanna Salminen muistelee.
Mitään kurssitusta apulaisille ei annettu. Suurella osalla oli joko partiokokemuksia lapsuudesta tai jonkinlainen kuva partiosta sitä harrastavien kavereiden ansiosta. Apulaisten partioura ei kuitenkaan saanut syksyllä jatkoa.
Järjestäjän vastuu
Suomen Partiolaisten talouspäällikkö Petri Koskinen kertoo, että nykyisessä tilanteessa järjestäjien tulisi vakuuttaa leiri, mikäli kaikilla osallistujista ei ole partiovakuutusta. Tilanne saattaa kuitenkin yksinkertaistua.
– Asiaa on tutkittu keväästä asti. Partiovakuutusta yritetään laajentaa niin, että se koskisi tiettyyn määrään asti niitä leirille osallistuvia, joilla ei ole partiovakuutusta, Koskinen sanoo.
Nyt yksittäisten ihmisten ottamat vakuutukset saattavat tuottaa ikäviä yllätyksiä. Helposti jää epäselväksi, mitä korvataan ja mitä ei, erityisesti harvinaisemmissa tilanteissa kuten metsäpalossa.

Kilkkeelle tyttö- ja poikaystävät mukaan
Myös ensi kesän suurleiri Kilkkeellä nähtäneen ei-partiolaisia.
– Tavoitteena on, että ei-partiolaisilla olisi mahdollisuus osallistua ja olla osa leiriä, Kilkkeen projektipäällikkö Ville Jokinen kertoo.
Joukkoon kuuluisi esimerkiksi partiolaisten kavereita, vanhempia, sisaruksia sekä tyttö- ja poikaystäviä – ihmisiä, jotka ovat partion kanssa tekemisissä, mutta eivät ole partiossa.
– Leirin pelastuspäällikkökään ei ole partiolainen, Jokinen huomauttaa.
Ajatuksen taustalla on yhdeksi Kilkkeen tavoitteeksi kirjattu uusien jäsenten houkutteleminen. Miten tavoite toteutuu käytännössä, on vielä epävarmaa.
– Yleensä ihmisellä on jonkinlainen kontakti partioon, esimerkiksi kaveri. Sellaisessa tapauksessa hänet on helppo sijoittaa samaan alaleiriin tai savuun. Jos kontaktia ei ole, mietitään, mikä olisi ei-partiolaiselle luonnollisin ympäristö, Jokinen miettii.
Ei-partiolaiset tulisivat toiminaan leirillä samalla tavalla kuin partiolaiset. Jokinen lupaa, että leirillä pärjää, vaikkei olisikaan vanha tekijä. Käytännön toimissa opastavat kaverit.

Ei-partiolaisille ehkä ohjekirja käteen
Aivan kylmiltään ei ei-partiolaisen välttämättä tarvitsisi hypätä leirielämän pyörteisiin.
− On mahdollista, että julkaisemme leirielämästä ohjeita, joihin voi tutustua ennen leiriä. Myös Tervetuloa partioon -kurssin tapainen info käytännön asioista voitaisiin järjestää leirin aluksi, Jokinen sanoo.
Niiltä leiriläisiltä, jotka eivät ole Suomen Partiolaiset ry:n jäseniä, suunnitellaan parikymppiä suuremman leirimaksun perimistä. Korotus menee pakollisiin toimiin, kuten vakuutuksen hankkimiseen ja paperitöihin.
Budjettiin on kirjattu varoja noin kolmellesadalle tulijalle, mutta Jokinen arvelee sen olevan yläkanttiin.
– Satakin jos tulee partion ulkopuolelta, niin se on jo hyvä.
Teksti: Marja Suurpalo, Anu Kääriäinen, kuvat: Joel Nykter

Kommentit
Kirjoita uusi kommentti