Vaeltajat nuijan varressa

Kesäkuun puolivälissä Helsingissä 24 vaeltajalle tyrkättiin nuija käteen. Tuloksena oli sudarihenkistä extremeä Kilkkeen vaeltaja-aktiviteetiksi ja lisää Woomalia.

Vaeltaja-ikäkauden valtakunnallisessa tapahtumassa Vaeltajavaltakunnassa annettiin 18−22-vuotiaiden päättää. Nuijittavina olivat vaeltajien maa-aktiviteetit Kilkkeellä ja Suomen Partiolaisten kehitysyhteistyölinjaus. Päätökset tehtiin saman viikonlopun sunnuntaina Suomen Partiolaisten jäsenkokousjärjestyksen mukaisesti Partioneuvoston entisen puheenjohtajan Pekka Ahon johdolla.

Tapahtuman johtaja Silja Pietikäinen, miksi vaeltajien pyydettiin päättämään?
− Yritimme valita tapahtumaan sellaisia ajankohtaisia päätösasioita, joihin vaeltajilla olisi oikeasti sanottavaa. Vaeltajien mielipiteet ovat tärkeitä partiojärjestölle, jotta sen toiminta olisi nuoria houkuttelevaa.

Nuijan vaihto

Vaeltajat hahmottelivat maa-aktiviteettia  sudarihenkiseksi salapoliisikilpailuksi, Helsingissä vuosittain järjestettävän Hiipivä Haamu -kaupunkikisan tyyliseksi mysteerinratkaisupeliksi.

− Maa-aktiviteetin valmistelu kosketti, kun taas kehitysyhteistyö tuntui kaukaiselta, sanoo Reetta Uusalo Tarmontytöistä Etelä-Karjalasta.

Emilia Kentta Oulun Toimareista taas oli tyytyväinen siihen, että Kilkkeen aktiviteettien suhteen he saivat vapaat kädet, tosin budjetin rajoissa.

Pietikäinen haluaa vaeltajat päättämään myös isoista asioista.

− Asetelma, jossa nuoret päättävät pienistä asioista ja todellinen valta säilyy aikuisilla, ei ole kovin partiomainen. Koetamme ehkäistä tällaisen tilanteen syntymistä, Pietikäinen sanoo.

Hänen visioi, että Vaeltajavaltakunta voisi päätösasiakokouksessaan tehdä ponsia tärkeiksi katsomistaan asioista, joita järjestön pitäisi sitten edistää.

Muutaman vaeltajan käsissä

Vaeltajavaltakuntaan osallistui 24 vaeltajaa. Mukaan olisi mahtunut monta nuorta lisää. Osallistujamäärään haettiin selitystä muun muassa siitä, ettei lippukunnissa tiedetty, mistä oli kyse. Helsinkiläinen Anni Pekkala Kulosaaren Meripartiosta arvelee monien jääneen pois, koska osallistumismaksu oli korkea (70−100 euroa).

− Erilaisia tukimahdollisuuksia esimerkiksi lippukunnassa, omassa kunnassa, alueella tai piirissä on paljon, joten osallistumismaksuun ja matkoihin pitäisi löytyä avustusta, Pietikäinen huomauttaa.

 – Lakkaa miettimästä ja lähde mukaan, pöydällinen vaeltajia lähettää terveisiä niille, jotka epäröivät kannattaako tapahtumaan osallistua ensi kerralla.

Teksti: Anna-Maria Rajala, kuva: Thomas Miyauchi