Jonkun muun telttaan yöksi
Intohimoisia keskusteluja, yhteisiä tanssihetkiä, leirisutinaa ja öitä väärissä teltoissa. Lue, mistä kaikesta jäit paitsi Partiojohtaja.fi:n järjestämällä speed datella Kilkkeellä.
Kaksi minuuttia aikaa selvittää, onko toisessa sitä jotain.
Viisari näyttää hieman yli yksitoista yöllä, lämpötila on laskenut alle kahdenkymmenen asteen ja jännittynyt kuhina täyttää Kilkkeen johtajakahvila Näädänpesän viereisen HAMKin teltan. Lähes kolmisenkymmentä innokasta deittaajaa on valmiina kohtaamaan toisensa leiriyössä, kunkin kahden minuutin ajan.
Naiset istahtavat säkkituoleille ja miehet valmistautuvat kiertämään jokaisen naisen luona pikadeitillä. Ensimmäisen pillinpuhalluksen jälkeen alkaa puheensorina, joka voimistuu voimistumistaan deittiseurojen vaihtuessa ja tunnelman rentoutuessa.
Speed datella on lupa flirttailla ja kysyä aivan millaisia kysymyksiä tahansa.
Keittiön paikka
− Tämä on helppo ympäristö deittailla, kertoo sinkku-partiolainen Laura Hämeestä.
Keskustelut alkavat reippaalla esittäytymisellä ja supliikit deittaajat jatkavat keskustelua luontevasti. Puheenaiheet kulkevat samalla kaavalla: opiskelu, työt, partiopestit ja Kilke-kuulumiset. Kahden minuutin telttatreffeillä kaikilla on tarpeeksi puhuttavaa, vain ani harvat joutuvat kestämään jäätävän hiljaisia hetkiä.
− Monilla oli rutiinikysymyksiä, yritin rikkoa niitä. Kyselin esimerkiksi lempiväristä, mikä tanssi olisimme, tai jos teltta olisi kotimme, missä keittiö sijaitsisi, luettelee Ilmari.
Speed datelta pääsi jatkamaan sopivasti tansseihin johtajakahvilan puolelle, mikäli siltä tuntui.
Onnistuneita kohtaamisia
Parien yhteystiedot luovutettiin, mikäli kiinnostus oli molemminpuolista. Noin puolet deittaajista löysi itselleen vastaparin tai useamman ja muutama pari suuntasi speed date -teltalta suoraan tanssilattian uumeniin. Leirillä liikkuneiden huhujen mukaan osa speed daten osallistujista ei saapunut omaan telttaan yöksi.
Kimmo listaa osallistujien nimiä ja yhteystietoja ylös.
Teksti: Hilja Mäkinen, kuvat: Olli Salo
Millainen flaksi kävi, kuka jäi mieleen ja mentiinkö treffeille? Lue jatkojuttu speed datesta syyskuun Partiojohtaja.fi:stä.
Kommentit
Johtajakahvila oli loistojuttu työn raskaan raatajille ja itsekin suuntasin sinne aina kun työt sallivat, vaikka musiikki ei aina täyttänytkään tanssitoiveitani. Silent discot kuitenkin olivat loistavia!
Monena yönä johtajakahvilasta palatessani ihmettelin, miksi kilkkeen suora ja muut tiet olivat täynnä nuorten ryhmiä, reilusti alle vaeltajaikäisiä joiden olisi jo pitänyt olla nukkumassa. Jossakin valvonta mätti ja pahasti!
Mitä johtaja tulee leirille tekemään, ensisijaisesti johtamaan = hoitamaan pestinsä. Leiriläiset eivät ole pentuja, eikä niitä vahdita. Partioleiri on kokonaisvaltainen partiotapahtuma niin pienille kuin isoillekin.
Näädänpesä ei ollut partiohauskaa. Tällaisen samanlaisen teknodiscon löytää jokaisesta aurinkolomapaikasta. Mikä olisi partiohauskaa johtajille??? En oikein ymmärrä sitä, että aina pitää matkia - tehtäisiin erilainen ja oma.
Ja eihän leirille olla tultu pariutumaan, parittelemaan eikä edes deittailemaan. Partio-ohjelma pitää sisällään ihan muuta.
Näädänpesä oli todella hauska, todella partiohauska.
Teknodisko oli havaintojeni mukaan vain yhtenä iltana? Jos ohjelmassa oli joka ilta eri teema (latotanssit, bändi-ilta, kv-ilta, stand-up, synttärit, silent disco) niin vaikea keksiä muuta erilaista ja omaa ja ei-aurinkolomapaikasta matkittua? Visassa olisi ehkä mielestäs pitänyt olla pelkästään B-P:n elämää valoittavia kysymyksiä?
Näädänpesä oli varmasti hauska ja siellä oli hauskaa. Osallistujamääristään päätellen se myös tavoitti kohderyhmänsä.
Sille taas ei voi mitään, että raskaan päivän jälkeen sinne ja takaisin kävely ei tuntunut riittävän hauskalta. Teemat, ruoka, buffet jne ei myöskään jaksa innostaa kaikkia.
Koskahan niitä johtajapaikkoja vaan ymmärrettäisiin tehdä kaksi? Näädänpesä, Poiju tai mikä milloinkin ansaitsee paikkansa. Kuitenkin pestin päättyessä hiljaisen tunnin jo ollessa käynnissä olisi kuitenkin voinut kävellä jonnekin lähemmäksi juomaan sen lämpimän maidon tai tonicin ilman geetä.
Oikeastaan siinä vaiheessa ei tarvitsisi edes tarjoilua, pelkkä tila, jossa jatkaa keskusteluja olisi tarpeen. Välttämättä savujen porttien edustat ei ollut juttelulle hiljaisen tunnin aikana ja jälkeen paras paikka.
Seesteiset johtajat ikään katsomatta tarvitsevat myös oman paikkansa, mutta ei sen pidä olla pois viriileiltä kanssaeläjiltä.
Seuraavalle suurleirille on ehdottomasti saatava vaeltajille oma kahvila, joka voisi näyttää hyvinkin paljon Näädänpesältä. Aikuisille taas tulisi antaa oma kahvia ja sympatiaa -nojatuolikahvilansa.
Näädänpesä=vaeltajille ja aikuisille, partio-ohjelma=lapsille ja nuorille. Eli Anonyymin (valitkaa nyt hyvänen aika itsellenne nimimerkki älkääkä käyttäkö tuota geneeristä anynyymiä päällekkäin!) mielestä vaeltajat eivät saa pariutua, paritella eikä edes deittailla partiossa.
Voitko esittää tätä väitettä tukevat asiat partiomenetelmästä ja kasvatustavoitteista?
varmaan savujen johtajamäärissä oli vaihtelua mutta ainakin omat tietoni asiasta vahvisti sen, että hyvin oli valvonta hoidettu. Mielihyvin suon johtajille vapaaillan ja parikin. Ja jos deittailuun haluaa aikansa käyttää niin mikä ettei.
Toki toivoo, että paitsi ystävyyttä yli rajojen rakennettiin niin tunnettiin vastuu ja velvollisuus.
(muuten, missä maailmassa on paikka, jossa vissiin tuhat (?) aikuista ihmistä pitää hauskaa eikä voima-aineena ole alkoholi? "huivi on hyvä humala", ainakin auttaa irrotteleen!)
Niin onhan se kauheata jos maksaa 200e kahdesta viikosta metsässä, ja ei saisi pitää edes yhtä vapaailtaa.
Ei ihme että partio ei kiinnosta ihmisiä, kun mukavaa ei saisi olla..
Itse johtajana (ja myös Näädänpesässä käyneenä) voin vakuuttaa ainakin oman savuni osalta, että savussa oli aina vähintään kaksi aikuista valvomassa nuorten unta. Tuo on aivan käsittämätöntä ja turhaa russutusta, että johtajat eivät saisi välillä pitää hauskaa ja rentoutua! Siellä ollaan vapaaehtoisesti vastuussa kymmenistä nuorista, eikä välillä saisi muka rentoutua? En tiedä minkälainen superihminen sinä luulet olevasi, mutta tuollainen ei kovin monelta onnistu.
Enkä nyt oikein ymmärrä millä tavalla "parittaminen" ei ole partioaatteen mukaista puuhaa? Ihmissuhteiden luominen. Ystävyyttä yli rajojen? Kuulostaako tutulta? Ei siellä mitään seksiä kaupiteltu, vaan tutustuttiin uusiin ihmisiin.
Eiköhän jokaisessa savussa pidetty huolta johtajien tarpeellisesta määrästä, vaikka yksi tai kaksi johtajaa olisivatkin lähteneet treffeille.
Jos 10 000:sta partiolaisesta oli 30 tuolla, niin aika monta jää vielä jäljelle leirialueelle vahtimaan pentuja (jotka olivat kaikki yli 12-vuotiaita). :)
Ja tietääkseni "mellakoilta" vältyttiin, vaikka osa johtajista pitikin hauskaa...
Parittaminen ei liene partioaatteen mukaista puuhaa!
Olenko sitten liian vanha, enkä ymmärrä, mutta mielestäni johtajien paikka on savussa vahtimassa nuoria, jotta säästyttäisiin mellakoilta. Kilkkeellä piti olla ehdoton ulkonaliikkumiskielto klo 23-24, johtajien valvottavaksihan se olisi kuulunut, ei turvan.
Nuorilla johtajilla pitäisi olla käsitys vastuustaan, ei vain suuret odotukset hauskanpidosta ja deittailusta johtajakahvilassa.
Olette oikeutettuja mielipiteeseenne, mutta olette väärässä.
Kerro aluksi, millaista on partioaatteen mukaista puuhaa, sillä itse olen vankasti sitä mieltä että vaeltajille ja johtajille partion tulee tarjota enemmänkin mahdollisuuksia arvovalintoihin ja siten kosketusta omiin arvoihinsa, kuin valmista mallia siitä mikä on oikein ja mikä väärin.
Nuorilla johtajilla on varmasti käsitys vastuustaan, mutta heillä on myös täysi oikeus hauskanpitoon ja deittailuun johtajakahvilassa.
Partiossa pariutuminen on varsinkin aikuisille väärin. Pahimmassa tapauksessa siinä kaksi kohderyhmän ulkopuolista pariutuu, menee naimisiin ja saa lapsia, jotka tuodaan kohderyhmän ulkopuolisina suurleirin perheleiriin! Sitten vielä toinen näistä aikuisista on perheleirissä eikä mahdollista kohderyhmän partiota.
Sen sijaan samoaja-/vaeltajaikäisten pariutuminen, naimisiinmeno ja lastenteko on tietenkin partioaatteen mukaista, koska siinä suoritetaan aktiviteetit kihlaus, esteettömyyden tarkistaminen, naimisiinmeno, "se eka kerta", synnytys/varpajaiset, kastaminen ja ilmoitan alaikäisen lapsen suurleirille.
Vakavasti asiaa ajatellen voi tietysti pohtia, miksi saman aatemaailman ja arvopohjan kantajat eivät saisi pariutua keskenään.
Kirjoita uusi kommentti