Ongelmatapaus: Post-Kilke-stalkkeri

Ongelma: Kilkkeellä tavattu uusi tuttavuus alkaa leirin jälkeen käyttäytyä omituisesti ja lähetellä todella paljon viestejä kännykkään, sähköpostiin ja Facebookiin. Viestien sävy muuttuu härskiksi ja sopimattomaksi. Viestit eivät lopu, vaikka viestien kohde on pyytänyt ahdistelijaa lopettamaan yhteydenpidon.

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen kenttäjohtaja Antti Tamminen vastaa:

”Ahdistelun määrittely riippuu aina siitä, miten uhri asian itse kokee. Kannattaa yrittää selvittää asia ensin itse ja kieltää toista ottamasta yhteyttä. Viestit on hyvä säästää todistusaineistoksi, jos ahdistelija jatkaa niin kauan, että uhri harkitsee rikosilmoituksen tekemistä. Sitten poliisi tutkii tapauksen. Silloin ei kannata enää olla missään yhteydessä ahdistelijaan eikä edes vastata tämän puheluihin.

Lähestymiskieltoa voi myös hakea, jos ahdistelija esimerkiksi seuraa uhria kotinurkille. Väliaikainen lähestymiskielto voidaan hakea poliisilaitokselta ja se astuu voimaan heti, kun se myönnetään. Se annetaan tiedoksi kohdehenkilölle. Lopullinen lähestymiskielto haetaan käräjäoikeudelta. Jos joku rikkoo lähestymiskieltoa, hänet voidaan pidättää ja määrätä sakkorangaistuksiin. Lähestymiskielto voidaan myöntää myös laajennettuna, jolloin se koskee esimerkiksi uhrin perhettä ja työpaikkaa.

Täysikäisiä ja alaikäisiä kohdellaan samanarvoisesti. Jos pelkää liikkua julkisilla paikoilla, on mahdollista kantaa mukanaan sumutinta. Sumutin voi tosin myös provosoida, ja lisäksi on epätodennäköistä, että sillä ehtii estämään hyökkäyksen. Mukana kulkeva sumutin saattaa siis aiheuttaa vääränlaista turvallisuudentunnetta.”

Teksti: Liisa Lundell, kuva: Joel Forsman