Kakkua naamaan

Ehei, emme ole ainoita, joilla on 100-vuotissynttärit. Äiti Teresa, Boy Scouts of America ja viimeinen giljotiiniteloitus Ruotsissa – hyvää synttäriä!

Boys Scouts of America juhlii 100-vuotissyntymäpäiviä Ameriikan malliin. Yhdysvaltoja kiertää vuoden aikana ”Adventure Base 100”, liikkuva, interaktiivinen leiri, jossa pääsee tutustumaan partiotoimintaan. Lähes 1000 neliömetrin kokoinen leiri kiertää 40 kaupungissa. Yleisölle tarjotaan muun muassa kiipeilyä korkeissa köysissä sekä IMAX-videon tapainen, monia aisteja hyödyntävä video partion näyistä, hajuista ja äänistä “GoScouting! Dome”. Mukana menossa on myös kiertävä partiomuseo.

Vuosi 1910 puski maailmaan monta kuuluisaa suomalaista arkkitehtia. Viljo Revell, Aarne Ervi ja Eero Saarinen ovat jo kaikki edesmenneitä, mutta heidän rakennnuksensa muistetaan. Revellin kädenjälkeä ovat muun muassa Helsingin Lasipalatsi ja Hotelli Palace, Turun KOP-kolmio ja Toronton kaupungintalo. Ervi suunnitteli vesivoimalaitoksia, Tapiolan keskustasuunnitelman ja Turun yliopiston rakennuksia. Saarinen niitti mainetta rapakon toisella puolella. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu General Motorsin tekninen keskus, Gateway Arch Missourissa ja terminaali John F. Kennedyn lentoasemalla. Ehkä jonkin avaustempauksen voisi viedä kuuluisan rakennuksen luokse ja viettää siinä tuplajuhlia.

Ranskalaisen merentutkijan Jacques-Yves Cousteaun syntymästä on kesäkuussa vierähtänyt sata vuotta. Hänen tutkimusmatkansa ja elokuvansa herättivät mielenkiintoa meriä ja niiden suojelua kohtaan.

Elokuussa taas 100-vuotisssynttäreitä viettäisi Äiti Teresa, jos hän vielä olisi keskuudessamme. Nobelin rauhanpalkinnon saanut albanialainen nunna kuoli vuonna 1997. Myös toinen nobelisti syntyi 100 vuotta sitten: William Shockley nappasi vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon.

Toukokuussa on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun komeetta Halley näkyi hyvin Maasta.

Korkeakulttuurikin voi juhlia pyöreitä. Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa vuonna 1910.

Tämän vuoden marraskuussa taas tulee kuluneeksi vuosisata Ruotsin viimeisestä giljotiinilla suoritetusta teloituksesta. Pää lähti murhaaja Alfred Anderilta.

Teksti: Liisa Lundell, kuvat: Tatu Lertola