Partiopolitiikka – missä se piileskelee?
Mistä haluaisit saada selville tietoa partiopolitiikasta? ”En mistään, koko touhu on syvältä.”
Partion jäsenmaksua korotettiin, miksi? Kuka on uusi SP:n toiminnanjohtaja? Mikä se maailmankonferenssi on, ja miten sinne pääsee? Partioneuvostokin vaihtoi KV-asiamiehiä ja Pääkaupunkiseudun partiolaiset hyväksyivät seksuaalivähemmistöjen tunnustamisen partiossa. Kuulitko sinä tästä? Partiojohtaja.fi otti selvää partiopolitiikasta: mistä siitä saa tietoa ja kuka sen takana on.
Partiojohtaja.fi:n kyselyyn vastaajista suurin ryhmä seuraa partiopolitiikkaa Partiojohtajasta. Piirien ja Suomen Partiolaisten verkkosivut sekä partiolaisten blogit ovat monien tietolähteitä, kuin myös ne tutut, joilla on suhteita. Mainintoja saivat myös muun muassa SP:n työntekijä, Facebook, Twitter (ja siellä erityisesti #avoinpartio), luottamushenkilöiden sähköpostilista sekä partiohullu tyttöystävä. Lisäksi tehokas keino on yhden kerran kyselyssä mainittu oma osallistuminen.
Kaksi kyselyyn vastanneista ei saa tietoa mistään, vaikka yrittää. Kolmea ei kiinnosta.
– Ylipäätään asioista pitäisi tiedottaa avoimemmin. Partioneuvoston Twittergate on minusta hyvä esimerkki siitä, että puhutaan avoimuudesta mutta ollaan samoissa poteroissa kuin 80-luvulla, kun itse aloitin sudaritaipaleen.
Kissanhännänvetoa ja B-P:n jalanjälkiä
Useampi vastaaja kyseenalaistaa koko partiopolitiikan:
– Toisaalta, pitääkö partiossa olla politiikkaa? Mitä partiopolitiikka oikeasti voisi olla? B-P:n jäljillähän partiolaiset kulkevat ja se ainakin viitoittaa omaa toimintaani partiojohtajana.
– Mitä on partiopolitiikka? Joskus vain kuulen jotain epämääräisiä huhuja jostain kissanhännänvedoista, joista ei kuitenkaan kukaan oikein tiedä mitään. Täysin näkymätöntä tuo partiopolitiikka näin tavalliselle lippukuntatoimijalle. Tietysti olisi kiva, jos sellaista on, että se myös näkyisikin.
Tiedot Twitteriin tai ainakin näkyville
Mistä tietoa partiopolitiikasta sitten haluttaisiin saada? Kyselyn mukaan yhdellä on ”homma hallussa”, toisella taas ei:
– En mistään. Koko touhu on syvältä.
Hallituksien ja neuvostojen kokouksista haluttaisiin tietoja, samoin kuin partion kehitystrendeistä ja rahapolitiikasta.
– Kuitenkin raha tulee viime kädessä meiltä rivipartiolaisilta joko jäsen- tai osallistumismaksuina, huomautetaan.
Partiopolitiikan käänteet haluttaisiin SP:n tai piirien sivuille. Sosiaalinen media jakaa mielipiteet: kaikki olisi kätevästi luettavissa mutta kuka niitä kokouksia sieltä seuraisi?
– Vaikka reaaliaikainen viestintä on päivän sana, en kuitenkaan ole asioista niin kiinnostunut enkä koe niitä niin merkityksellisinä, että jaksaisin seurata esimerkiksi Twitterin kautta jotain kokousta.
Partiopolitiikkakyselyyn vastasi 18 päivän aikana 51 partiolaista.
Teksti: Anni Emilia Alentola, kuva Joel Nykter
Kommentit
Mä en ymmärrä mikä ihme tässä Suomen partioneuvoston viestimisessä on niin vaikeaa.
1.) Esityslistat ja pöytäkirjat nettiin, sieltä voi halukkaat käydä lukemassa. Ei nyt valtakunnallisen yhdistyksen kokouslistoissa ja pöytäkirjoissa mitään salaisuuksia pitäis kirjata muutenkaan - sillon on pikkasen heikossa hapessa ko. firman "tietoturva" muutenkin.
2.) Kokoussaliin yks pieni nettikamera ja sillä kuvafeedi nettiin. Siinä tulee sitten tasapuolisesti ja neutraalisti ilmi mitä kukakin sanoo. Jos on jotain salaista asiaa, niin sitten kamera pois päältä siksi aikaa. Näin tehdään ylioppilaskunnissa ja vastaavissa järjestöissäkin. Partio vois ees vähän yrittää seurata aikaansa!
Näillä toimilla ehkä joku saattais jopa kiinnostaa, että mitä asioita siellä "pääkallonpaikoilla" päätetään, ja haluta lähteä seuraavalla kierrokselle itse mukaan. Vai sekö tässä nykypomoja pelottaakin?
Aivan mahtava lopetus!
Toisaalta tuntuu, että partiohallituksissa istuu väkeä joka on hakeutunut sinne tietääkseen mitä siellä tehdään. Sitten niitä yllätystehtäviä hoidetaan vasurilla ja oikealla välillä siistitään sitä mikä vahingossa sattuu ulospäin näkymään. Sitten kovaan ääneen valitellaan, kun ei vastaavaankaltaisia "vastuunkantajia" löydy ottamaan vastuulleen kinderyllätyspestiä, jonka leluna on retuperällä oleva toimintaalue ja toisissa vielä bonarina ketuilleen hoidettu henkilöstöhallinto.
Avoimuutta pitää olla - tämä on selvä! Mutta voidaanko vaatia, että kaikki partioneuvoston ja/tai piirihallitusten kokousten asiakäsittelyn vaiheet kerrotaan some:n tai jonkin muun väylän kautta eteenpäin? Vai riittääkö, että kerrotaan ne päätökset?
Miltä tuntuisi, jos esim. kotikuntasi sosiaalilautakunta käsittelee kokouksessaan tukihakemustasi ja sen perusteluja, jonka jälkeen päätös ja kaikki kokousedustajien käyttämät puheenvuorot taustatietoineen julkaistaisiin Facebookissa? Pitäisit varmaan? Mutta sehän on tätä kaivattua avoimuutta myös!
Tästä käsittääkseni oli kyse myös tässä paljon parjatussa Twittergatessakin. Eli voiko yksi kokousedustaja kirjoittaa kokousedustajien puheenvuorot verkkoon? - ja kysymättä edes lupaa?
Kokoukset ovat joko suljettuja tai julkisia. Käsittääkseni partioneuvoston kokous on suljettu, eli yleisö ei pääse paikalle.
Yleensä kokouksista tehdään pöytäkirja, joko pelkkä päätöspöytäkirja, täydellinen litterointi tai jotain siltä väliltä. Pöytäkirjan luonteeseen kuuluu, että kokousväki on yksimielinen pöytäkirjan sisällöstä.
Mielestäni kattavan pöytäkirjan julkistaminen on huomattavasti avoimempaa, kuin yksittäisen kokousedustajan tekemä reaaliaikainen raportointi, jonka virheettömyyttä ja kattavuutta lukijan on vaikea selvittää.
Ihan "kivaa" keskustelua, mutta Anonyymin ja Markku L:n kommenteissa esitetyllä argumentaatiolla ei kylläkään ole yhtään mitään mitään oikeudellista merkitystä....
Kyllä ne _lautakunnan jäsenet_ saavat sieltä sosiaalilautakunnan kokouksesta raportoida, vaikka feitsbuukissa tai twiiittaamalla - lukuunottamatta niitä asioita, jotka ovat salassa pidettäviä. Ne asiat mitkä ovat salassa pidettäviä, ratkaistaan erikseen ja lain nojalla. Ei sillä perusteella, että tuntuuko niitten tuleminen julkisuuteen "kivalta" vai ei. Ja muuten, sen takia niitä yksittäisiä ihmisiä koskevia asioita käsitellään just siellä sosiaalilautakunnassa, ei kaupunginvaltuuston suuressa salissa!
Sama homma "suljettujen kokousten" suhteen. Yhdistyslaki ei edes tunne tuollaista käsitettä. Lähtökohtaisesti kaikki yhdistysten kokoukset ovat "suljettuja" - siis tarkoitettuja vain yhdistyksen jäsenille tai jos kyse on jonkin toimielimen kokouksesta, tämän toimielimen jäsenille. Mutta ei tästä mitenkään voi oikeudellisesti seurata, että kokouksen osallistujaa voitaisiin rajoitta kertomasta siitä mitä kokouksessa tapahtuu! Poikkeuksen muodostaa toiminta, joka haittaa kokouksen järjestystä tai aiheuttaa vahinkoa yhdistykselle - mutta nämäkin pitää erikseen todeta asianmukaisesti ja niihin tulee olla todelliset, pätevät perusteet. "Paha mieli" ei ole sellainen.
Joten ystävät raikkaat, älkääpä sotkeko asioita. Partioneuvosto voi hyvin kokoontua salassa ja vaatia jäseniltään vaitioloa ja vaikka mitä, jos julkisuus näitä "partioneuvoksia" niin kovasti pelottaa - mutta ei mitään oikeudellista perustetta tällaiselle ei ole! Mielenkiintoinen kysymys sitten onkin, mikä siellä Partioneuvoston ja SP:n muussa toiminnassa ei oikein kestä päivänvaloa...
Kiva juttu, kiitos - ja tuli lisäksi mukavasti näin viikonlopun 16.-17.4. Partioneuvoston alla. Kokouksen agendalla kun on jutussa sivuttu partiopolitiikan avoimuus.
Jutussa tulee esille myös viestinnän potentiaalinen paradoksi. Lukuisat tiedotteet, joita aina joku tekee ihan itse, eivät välttämättä vastaan muuhun tarpeeseen kuin viestijän itsensä tunteeseen siitä, että pitää olla avoin ja pitää viestiä.
Tärkeää olisikin, että partiopolitiikasta viestimisessä kysyntä ja tarjonta kohtaisivat.
Niin - ja tässä järjestön puheenjohtajan kommentissa tuli sitten se toinen "potentiaalinen paradoksi":
Kuka päättää ja miten siitä, miten demokraattisella vastuulla toimivat partiopäättäjät pestejään hoitavat - jotta päätökset ovat varmasti "oikeita" ? Ai miten niin "oikeita" ? Niinpä...
Päätösten tekeminen ja niistä viestiminen ovat yhtä lailla osa päätöksentekijän pestiä. Päätöksentekijöiden toiminta ei välttämättä kaikkia miellytä - mutta toimitaanko oikein vai väärin, se on valitsijoiden käsissä.
Kirjoita uusi kommentti