Kuka täällä päättää?

Keitä istuu järjestön hallituksessa, mikä on partiolaisten adventtikalenterin myyntihinta, mitä tehdään Kilkkeen oheistuotteiden myyntituotoille. Päätöksien takana on kolmetoistahenkinen partioneuvosto.

Neuvosto käyttää Suomen Partiolaisten ylintä päätösvaltaa jäsenkokouksien välillä. Jokaisella piirillä on neuvostossa yksi edustaja. Partiojohtaja.fi sai neuvoston kolmestatoista jäsenestä kahdeksalta vastaukset sähköpostihaastatteluun.

Piirimäärän vähentyessä partioneuvoston jäsenten määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen. Siten järjestön ylin päätösvalta keskittyy entistä pienemmälle joukolle.

− Tämä lisää yksittäisen jäsenen vastuuta tehdä hyvin perusteltuja päätöksiä, Carla Westersund Finlands Svenska Scouterista toteaa.

− Neuvoston pienempi koko vähentää pönötystä ja jäykkyyttä. Strategista päätöksentekoa mietittäessä kysymys neuvoston koosta on aiheellinen, Satu Tammilehto Uudenmaan Partiopiiristä pohtii.

Etelä-Karjalan Partiolaisten piirinjohtaja Tommi Turunen kokee, että nykyinen neuvosto on toimiva kokonaisuus, sillä partioneuvokset tuntevat toisensa ja hallituksen jäsenet hyvin.

− Ilmapiiri on hyvä ja keskusteleva, Turunen sanoo.

Työryhmä selvittää päätöksentekoa

Laajennettujen valiokuntien käyttämisestä päätöksentekoon neuvokset suhtautuvat kaksijakoisesti. Valiokunnat nähdään lähinnä asioita valmistelevana yhteistyöelimenä. Toisaalta taas osa neuvoksista huomauttaa, että laajennetuissa valiokunnissa pitäisi olla mahdollisuus tehdä linjauksia omaa toiminnanalaa koskevista asioista, jotta työskentely olisi mielekästä.

− Ylin päätöksentekovalta tulee jatkossakin säilyä jäsenistön valitsemilla, mutta valmisteluissa voisi hyvin pohtia valiokuntien roolin kirkastamista, Perttu Willman Salpausselän Partiolaisista sanoo.

Partioneuvosto asetti huhtikuun kokouksessaan työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää juuri näitä kysymyksiä. Tavoitteena on, että asiakokonaisuudesta voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2010 jäsenkokouksessa.

Lippukuntien tukeminen tärkeintä

Monet neuvokset ilmoittavat tärkeimmäksi tehtäväkseen lippukuntien hyvinvoinnin takaamisen. Järvi-Suomen Partiolaisten Jouni Kröger huomauttaa, että neuvosto on tärkeä paikka oppia muilta piirinjohtajilta. Mikko Jylhä Hämeen Partiolaisista taas toteaa, että yhteistyössä ja toisilta oppimisessa olisi parantamisen varaa paitsi keskusjärjestö- ja piiritasolla, myös lippukunnissa.

− Esimerkiksi uuden ohjelman soveltamisessa jäädään kiinni ajatukseen ”mistä me näihin kaikkiin johtajat saadaan”, sen sijaan että sovellettaisiin tai tehtäisiin jotain sen eteen, että jossain vaiheessa olisi johtajia enemmän.

− Ihan jokaiseen keskusjärjestön tai piirin suositukseen ei sisälly salaliittoteoriaa, vaan useimmiten paljon vaivaa ja testattua faktaa, Jylhä huomauttaa.

Teksti: Aino Öhman, kuva: Joel Nykter

Lyhyt organisaatiosanasto

Jäsenkokous: Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ylintä päätösvaltaa käyttää joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous. Jäsenkokouksessa jokainen piiri edustaa itseään jäsenmäärän mukaan määräytyvällä äänimäärällä.

Partioneuvosto: Jäsenkokousten välillä ylintä päätösvaltaa käyttää partioneuvosto. Se muodostuu piirinjohtajista.

Hallitus: Järjestön operatiivista toimintaa johtaa ja päätökset toimeenpanee hallitus, johon kuuluu järjestön puheenjohtajien lisäksi valiokuntien puheenjohtajat.

Valiokunnat: Valiokuntia on kuusi: aluetyö, viestintä, kansainväliset yhteydet, talous, ohjelma ja koulutus.

Laajennetut valiokunnat: Laajennetuilla valiokunnilla tarkoitetaan kokouksia, joihin osallistuvat keskusjärjestön valiokunnan jäsenet ja samasta toiminnanalasta piirissä vastaava henkilö, yleensä piirihallituksen jäsen.