Kasvot: Johtaja Pakistanissa

Lisamaria Markula kuvassa vasemmassa reunassa.

Salolainen Lisamaria Markula, 25, on juuri nyt miljoonakaupunki Karachissa, Pakistanissa  johtamassa kansainvälisen opiskelijajärjestön AIESECin paikallista toimintaa.

Koko ikänsä partiossa ollut Markula törmäsi jotain vuosia sitten AIESEC-opiskelijaorganisaatioon, joka järjestää ulkomaisia työharjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille. Riihitysten vaellusosuudet Salon metsissä ja melontareissut Englannin koskissa saivat jäädä, kun AIESEC lähetti Lisamarian töihin ensin Puolaan ja sitten Kolumbiaan. Nyt on vuorossa Pakistan.

Vaaran tunne ei ole kuitenkaan se, mikä veti Lisamariaa Kolumbiaan ja Pakistaniin − paikkoihin jotka ovat uutisissa lähinnä väkivaltaisuuksiensa ansiosta.

− Rakastan uusiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustumista. Eniten olen kotonani Latinalaisessa Amerikassa, jossa salsa soi ja ihmiset ovat iloisia.

Markula kertoo, että viihtyisi paremmin Suomessa, jos suomalaiset osaisivat arvostaa kotimaataan ja ymmärtäisivät olla valittamatta pienistä.

− Vaikka Pakistanissa pommit räjähtelevät, ihmiset arvostavat omaa maataan ja kulttuuriaan. Miten Suomessa voidaan valittaa opintotuen pienuudesta?

Johtajapestinsä lisäksi Markula tekee Pakistanissa gradua Helsingin Yliopistolle. Aikaa on vuosi, saman verran kuin pestiäkin.

− AIESECille on tärkeää, että ihmiset kehittyvät eivätkä jumita yhdessä paikassa.

Lisamaria pitää AIESECia luonnollisena jatkumona partiolle.

− Järjestöt ajavat lopulta hyvin samaa asiaa, ja AIESECissa onkin paljon partiolaisia mukana. Moni jättää partion lähtiessään opiskelemaan, ja AIESECiin taas liitytään opiskeluvaiheessa.

AIESECin tavoitteena on rauha ja ihmiskunnan potentiaalin hyödyntäminen. Järjestö tarjoaa korkeakouluissa opiskeleville jäsenilleen toimintaa maailmanlaajuisessa verkostossa, kansainvälisiä työharjoitteluita ja johtamiskokemusta. Kuulostaako tutulta?

− Partiossa oppii tiukoissa tilanteissa selviytymistä ja muiden kanssa toimeen tulemista. Ystävyyden rakentaminen yli rajojen jää kuitenkin usein keskustelun asteelle. Nyt Pakistanin tiimiinissäni on kanadalainen, kenialainen ja kaksi pakistanilaista, ja tämä monikulttuurisuus tuo tiimiin hyvän lisän.

Teksti: Mikko Sillander, kuva: Lisamaria Markulan henkilökohtainen arkisto