Näin kaapataan valta seurakunnassa
Kun jokainen lippukunnan yli 16-vuotias partiolainen äänestää lippukunnan partiolaisehdokasta ensi marraskuun seurakuntavaaleissa, on seurakunta vallattu. Ehdolle voi asettua 15.9. asti.
Tänä päivänä kirkko ei ole kovin kovassa huudossa ja äänestysprosentti kirkollisvaaleissa on alhainen; jossain seurakunnissa vain 10 prosenttia seurakuntalaisista käytti mahdollisuuttaan vaikuttaa viime seurakuntavaaleissa.
– Seurakunnan työ on juuri sellaista kuin seurakuntalaiset itse haluavat tai ilmaisevat haluavansa, toteaa Laura Kajala, Suomen Partiolaisten seurakuntavaalityöryhmän edustaja.
Jos kirkkoherra ei miellytä, jumalanpalvelukset ovat tylsiä ja ohjelma suunnattu vain ikäihmisille, on aika vallata kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto nuorilla ja nuorenmielisillä partiolaisilla ja muuttaa asioita.
Pärstäkertoimella ei väliä
− Ehdokkaan ei tarvitse olla Daniel Craig tai Charlize Theron. Moni äänestäjä valitsee ehdokkaansa vasta äänestyskopissa, joten pelkkä hymy kuvassa saattaa riittää, Kajala huomauttaa.
Hänen mukaansa ehdokkaan ansioluetteloksi riittää se, että kertoo toimivansa hyvien asioiden puolesta ja että omaa kyvyn selvittää näitä asioita äänestäjille ja tukijoille.
Prosessi on suhteellisen yksinkertainen: ensin asetetaan lippukunnan vähintään 18-vuotias johtaja ehdokkaaksi ja sen jälkeen rekrytoidaan lippukunnan kaikki yli 16-vuotiaat jäsenet ja lippukuntalaisten äidit ja isät äänestämään lippukunnan ehdokasta. Läpipääsy tällä kaavalla on suhteellisen varmaa.
Lippukunnalle lisää toimitiloja ja rahaa
Vaaleissa pärjännyt partiolainen pääsee osaksi kirkkovaltuustoa tai seurakuntaneuvostoa paikkakunnan käytännöistä riippuen. Tästä on konkreettista hyötyä lippukunnalle.
Lippukunta saa näin esimerkiksi tietää muutamaa viikkoa etukäteen, mikäli seurakunnan tiloja järjestellään uudelleen ja pystyy vaikuttamaan muun muassa siihen, että seurakunnan tarjoaman partiokolon mahdolliselle homeongelmalle tehdään jotain.
Lisäksi partiolainen kirkkovaltuustoedustajana saattaa pystyä vaikuttamaan siihen, että tiloja saadaan seurakunnalta lippukunnan käyttöön entistä enemmän ja että seurakunnan rahallinen tuki lippukunnalle nousee.
Suomen Partiolaiset kehittää partio.fi/seurakuntavaalit-sivustoa. Hyviä kommentteja, äänestysvinkkejä, kuvia ja videopätkiä teemalla "Partiolainen seurakunnan luottiksena" ja "Miksi äänestää/asettua ehdolle" kaivataan. Jos olet innovatiivinen, ota yhteyttä Laura Kajalaan (etunimi.sukunimi(a)partio.fi)
Teksti: Marianna Yli-Houhala, kuvat: Joel Forsman
Seurakuntavaalit 14. –15.11.2010
– ennakkoäänestys 1.–5.11.2010
– uudet päättäjät valitaan vuosille 2011–2014
– ensimmäistä kertaa äänioikeus 16 vuotta täyttäneille, kun täyttää 16 vuotta viimeistään 14.11.2010
– ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ehdokkaaksi voi asettua, kun täyttää 18 vuotta viimeistään 14.11.2010
Lue lisää www.ensimmainenkerta.fi ja partio.fi/seurakuntavaalit
Kommentit
Äänioikeusikärajan alentaminen 16 vuoteen seurakuntavaaleissa tuo myös vastuuta – siinä kuin valtaakin. Mutta vaaleihin liittyvän tiedotuksen ja kannustuksen on oltava tosipohjaista ja asiallista. Provosoivilla ja jopa harhaanjohtavilla väittämillä viedään pohjaa oman oksan alta. Tärkeää on että seurakunnissa edelleen on päätöksenteossa todellista seurakuntaväkeä erilaisin taustoin – kuten mm. srk:n lippukuntien edustajia ja muuten partiomyönteisiä henkilöitä. Liian suuressa määrin viime vaalit ovat ohjanneet seurakuntahallintoa puoluesidonnaisen kunnallishallinnon etäispesäkkeeksi. Monesti ylipolitisoituminen sekoittaa hyvän yhteistyön kuviot ja sulle-mulle -toimintamallit eivät tue seurakunnan parasta.
Partiojohtajan juttu lyhyydessäänkin sisältää harmillisen monta harhaa ja heittoa, joilla ei ole mitään tekemistä todellisen srk-hallinnon kanssa. Alkulause jo antaa mallia, miten seurakunta ”vallataan”. Älytön ajatus. Pienimmissäkin srk-neuvostoissa on 8 jäsentä ja valtuustoissa 11, jolloin yksi pääsky (=partiolainen) ei todellakaan mitään kesää tee – valtauksesta puhumattakaan.
Papin miellyttävyyteen ja tylsiin jumalanpalveluksiin luottamushenkilöllä on varsin vähän vaikutusta. Kirkkoherran valinnan tekee (vielä) koko seurakunta, neuvosto päättää vain muiden pappien valinnoista (tuomiokapitulin kanssa). Luottamushenkilön rooli ei anna kirkkoherran valintaan mitään lisäarvoa. Jumalanpalvelukset valmistellaan käsikirjan mukaan ja etupäässä työntekijäin voimin, siellä täällä on ilahduttavasti luottamushenkilöitä kutsuttu suunnitteluun mukaan.
Hymyllä ei vaalilippuja osteta. Hyvä mainonta ja kuvat on tietysti paikallaan ennen vaalia ja mahdollisimman laajalti, mutta äänestyskopissa on vain viralliset listat, joissa on ehdokkaan numero, nimi ja ammatti.
Seurakunnan päätöksentekoa aliarvioi väite, että tiloja järjesteltäisiin muutamien viikkojen aikatauluilla. Rakentamiset ja remontit ovat pitkään valmisteltuja budjettiasioita, samoin kuin tiloista luopumiset ja vaihtoehtojen pohtiminen.
Kun kirkkolaissa sanotaan, että ehdokkaan on oltava mm. kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, tarkoittaa se mielestäni nykykielellä erityisesti perehtyneisyyttä seurakunnan ydinolemuksen tuntemiseen, hallinnon vastuunjakoon ja päätöksenteon prosesseihin.
Leena Winter
neljättä ja viimeistä kautta luottamushenkilönä
(useamman kerran Partiotyön ystävien listoilta)
Hienoa, että partiolaiset aktivoituvat kertomaan seurakuntavaaleista, juttu kannustaa asettumaan ehdolle ja äänestämään kotiseurakunnassa. Isäinpäivän seurakuntavaaleihin toivotaan runsaasti hyviä nuoria ja nuoria aikuisia ehdokkaiksi.
Myös 16-17 vuotiaiden pääseminen äänestämään on ennenkuulumatonta. Tässä kirkko on edellä kaikkea muuta yhteiskuntaa, sillä kunnallisia ja valtiollisia vaaleja ajatellen vasta pohditaan ja valmistellaan äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen. Siis nyt on kirkolla näytön paikka.
Miksi partiojohtaja.fi sivuston jutun oli oltava niin kielteinen, lukijaa ja äänestäjää aliarvioiva? Edustaako teksti Suomen Partiolaisten virallista kantaa seurakuntavaaleista ja niiden merkityksestä?
Kirkon ja seurakunnan perustehtäviä ovat "kastaminen, opettaminen ja diakonia" ja työn sisältöä määrittelevät paljolti kirkollinen lainsäädäntö ja kristillinen perinne. On mielestäni asiaa tuntematonta ja ajattelematonta esittää, että "seurakunnan työ on juuri sellaista, kuin seurakuntalaiset haluavat tai ilmaisevat haluavansa". "Vallankaappaus" seurakunnassa ja kaiken laittaminen uuteen uskoon voi olla "sodanjulistuksenomainen " kampanjalauseke, jolla ei ole totuuspohjaa ja jonka avulla voidaan antaa nuorille partiojohtajaehdokkaille liikaa luvatun vaitutelman, että kaikki muuttuu hetkessä, kunhan tulee valituksi.
Jokainen partiolainen, johtaja ja heidän vanhempansa seurakunnan jäseninä äänestävät halunsa ja mieltymyksensä mukaan,jos äänestävät, ei toisen päätä voi pakolla kääntää saati äänestysratkaisua sanella. Vaaliehdokkaan ansioluetteloksi riittää 18 vuoden ikä ja Kirkkolain mukaan "kristillisestä vakaumuksestaan" tunnettuisuus. Ei monenlaisesta osaamisesta, kokoustekniikan hallisemisesta, asuinalueen tuntemisesta ja seurakuntatyön kokonaisuuden hahmottamisestakaan ole haittaa. Minulle ehdokkaan partiojohtajuus voi olla lisäetu, mikäli tiedän ja tunnen ehdokkaan osaavan myös muita mielestäni tärkeitä asioita seurakunnalliseen luottamustehtävään, mutta ei missään tapauksessa ainoa riittävä peruste.
Nuoria partiojohtajia tai muita partiohenkisiä aikuisia tarvitaan kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Näissä luottamuselimissä ajetaan yhteistyössä kaikenikäisten ja eri tavalla ajattelevien luottamushenkilöiden kanssa kaikkien yhteisiä etuja, koko seurakunnan parhaaksi, ei vain partiolaisten mahdollisia taloudellisia tai toiminnallisia etuja.
Toivon hyviä partiolaisehdokkaita ja korkeaa aktiivisuutta syksyn seurakuntavaaleihin!
Tytti Pietilä, partiojohtaja
seurakuntavaali- ja luottamushenkilökouluttaja
Hei Tytti!
"Kirkon ja seurakunnan perustehtäviä ovat "kastaminen, opettaminen ja diakonia" ja työn sisältöä määrittelevät paljolti kirkollinen lainsäädäntö ja kristillinen perinne. On mielestäni asiaa tuntematonta ja ajattelematonta esittää, että "seurakunnan työ on juuri sellaista, kuin seurakuntalaiset haluavat tai ilmaisevat haluavansa"."
Mielestäni kommenttini ei ole millään tavalla ajattelematon, ymmärrämme sen vaan eri tavalla. Seurakunnan luottikset voivat aidosti vaikuttaa seurakunnan päätöksentekoon, mikä on absoluuttisesti mahtavaa. Mikäli halutaan, että lapsi- ja nuorisotyölle annetaan (vieläkin) enemmän arvoa ja että kyseisen työn edustajat, myös yhdistyksissä ja järjestöissä, saavat huomiota on myös partiolaisten hyvä pyrkiä vaikuttamaan asioihin hyvällä, asiallisella ja laillisella tavalla.
Kaikki seurakunnan luottikset tekevät toivottavasti samaa työtä: kehittävät seurakuntaa entistä paremmaksi. Partiotyön ystäville on luonnollista keskittyä nuorten ja lasten hyvinvoinnin puolesta puhumiseen, vaikka seurakunnan päätöksentekoelimissä tehdään myös monia muita asioita ja ryhmiä koskevia päätöksiä. Näissä muissakin asioissa haluavat toki partiolaiset ja heidän tukijansa myös olla aktiivisesti mukana. Kuten haastattelussakin lukee: "...kertoo toimivansa hyvien asioiden puolesta." Ei pelkästään partioasioiden. Jokainen ehdokas toki päättää, mikä asia on erityisesti hänen mielestään hyvä asia. Ja äänestäjä onko hän samaa mieltä. Se on demokratiaa.
Juttu on kovin lyhyt, lisää työryhmän ajatuksia voi lukea www.partio.fi/seurakuntavaalit-sivuilta, jossa vaalien käsitettä, ehdokkaaksi asettumista ja ehdokkaan vaikutusmahdollisuuksia käsitellään kattavammin. Sivuilla vierailijoita kannustetaan käymään myös seurakuntavaalien virallisilla sivuilla seurakuntavaalit.fi sekä Nuorten Keskuksen vaalisivuilla ensimmainenkerta.fi, jotta kokonaiskuva olisi ehdokkaille ja äänestäjille mahdollisimman kattava. Kovin tärkeää on myös kaltaistesi ihmisten antama tuki ehdokkaille ja valituille -korvaamatonta.
Yhdessä me kaikki seurakunnan jäsenet, ei pelkästään partiolaiset, teemme kirkosta juuri sen näköisen ja oloisen, kuin haluamme. Kuitenkin toki itsestäänselvästi niin, että kirkko säilyy kirkkona ja sen perustehtävät ja -sanoma turvataan. Tämä ei tapahdu hetkessä, mutta toivottavasti me partiolaiset olemme apuna tukemassa, kehittämässä ja tekemässä parempaa seurakuntaa. Vaikka se veisikin hieman aikaa.
Laura
Suomalaisen partiotoiminnan päämääränä on "vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen."
Partiolaisten aktivoituminen seurakuntavaaleissa tukee tätä tavoitetta ensiluokkaisesti. Sekä äänestäjänä, että ehdokkaana, partiolaisille avautuu mahdollisuus toimintaan, jolla on oikeasti merkitystä. Yhdelläkin äänellä on vaikutusta.
Lisämausteena marraskuun srk-vaaleissa on 16-vuotiaiden äänioikeus. Tämä osoittaa, että kirkko on nuorten puolustajana todellinen edelläkävijä!
Suomen suurimpana nuorisojärjestönä myös partiossa haluamme, että kaikilla on mahdollisuus yhteisiin asioihin vaikuttamiseen. Yhteiskunnassa valtaa
käyttävät aikuiset, joilla on äänioikeus ja pääsy yhteiskunnan moninaisiin rakenteisiin. Partio Suomessa haluaa olla mukana kehittämässä suomalaista
yhteiskuntaa niin, että myös nuorten näkökulma otetaan päätöksissä huomioon.
Partiossa haluamme kannustaa jäseniämme osallistumaan aktiivisesti vaaleihin - sekä äänestäjinä että ehdokkaina-, ottamaan paikkansa mm. seurakunnissa ja toimimaan näkyvästi partion arvojen mukaan. Niistä arvoista riittää varmasti myös yhteiseen kekoon kannettavaksi!
Tämä juttuhan oli kuin varta vasten meidän lippukunnallemme kirjoitettu!
Seurakuntatalon kellarissa on kolomme seissyt toimettomana vajaan vuoden "ilmanlaadullisten haittojen" vuoksi (kapulakielisempää ilmausta saa hakea). Kaikki toiminta kellaritiloissa on kielletty, ainoastaan tavaroita saa käydä hakemassa. Väliaikaiseksi kokoontumistilaksi tarjottiin seurakunnan päivittäisessä käytössä oleva kerhohuone, jonne ei voi jättää julistettakaan seinälle, ja joka sijaitsee niin keskeisellä paikalla, että kokouksemme kuulemma häiritsevät srk:n omaa toimintaa.
Remontin toteutumisesta ei juuri ole meille tiedotettu. Odottelulla hanke tuskin etenee ja tätä menoa kokoustamme kerhohuoneessa vielä seuraavallakin vuosisadalla. Pitänee siis ruveta kirkkovaltuustoradikaaliksi ja hienostuneesti hieman huitaista joitakuita Partiojohtajan käsikirjalla päähän.
Minäkin etsin aktiivisesti joko meidän lippukunnasta tai naapurilippukunnasta ehdokasta. Vielä ei ole löytynyt mutta toivon että partiomyönteinen ehdokas löytyy.
Neuvona muille että pyytäkää ajoissa parin edellisen vaalin äänimäärälistat niin helpottaa vaalimatematiikaa jolloin voitte miettiä että menettekö omalla listalla vai vaaliliitossa.
Ehdottomasti syksyllä uurnille ja ehdokkaaksikin!
Seurakuntien viranhaltijoilta saa myös apua valitsijayhdistyksen (eli ehdokaslistan) perustamiseen omassa seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Kannattaa kysyä reippaasti, jos joku asia askarruttaa. Seurakunnissa autetaan mielellään, koska se on viranhaltijoiden etu, että valituiksi tulee tuoreita ja innokkaita luottamushenkilöitä.
Hyvä aloite! Tässä on vaikuttamisen mahdollisuus.
Mutta: homekommentteja ei tarvita partiokoloihin liittyen.
Meillä Joensuussa seurakunnan hallintojohtaja ja kiinteistöpäällikkö ajavat erinomaisen toimintatilan hävittämistä, joka tarkoittaisi partiokolon menettämistä. Perusteluna on juuri väitetty home. Tällekään homeväitteelle ei ole todellista perustetta, niin kuin ei useimmiten muuallakaan. On vaan 50-lukuinen kiinteistö, joka ei ole nykystandardien mukaisesti rakennettu eikä koneellisesti ilmastoitu.
Hometta on aina ollut ympärillämme ja tulee aina olemaan.
Homeuskon takia on menetetty liian paljon julkisia tiloja. Ei liitetä siihen listaan partiokoloja. Se tarkoittaa toiminnan loppumista.
Kirjoitan tämän mielipiteen homeongelmiin perusteellisesti perehtyneenä lääkärinä.
Elias Kivisaari
Kirjoita uusi kommentti