Koira söi huivin?
"Voitin lotossa ja riemuitsin niin paljon, että unohdin tulla." "Vihainen kissa ei päästänyt eteistä pidemmälle." "Olin Virpomassa mummoa." Viime numeron kyselyssä partiojohtajista 71 prosenttia oli keksinyt vähintään kerran tekosyyn, jottei heidän tarvitsisi mennä partiokokoukseen. Viisi prosenttia vastaajista ilmoitti keksivänsä aina tekosyyn. Partiojohtaja-lehti punnitsi erilaisten tekosyiden kelpoisuutta.
Ajan hermolla
Ajankohtaiset tekosyyt ovat tehokkaita, koska joskus ne kuulostavat uusilta, tuoreilta ja uskottavilta. Tosin äkkiä nekin voivat muodostua kliseiksi.
"Lama iskee, ei mulla ole varaa." Toimii ehkä parhaiten leirien
kohdalla. Partiokokoukset kun harvoin keventävät kukkaroa.
"En viitsinyt tulla, jos on vaikka tätä possunuhaa." Influenssahysteriaa voi käyttää häikäilemättä hyväkseen. Itsestä voi luoda jopa vastuullisen kuvan, kun suojelee ystäviään tartunnalta.
Rankka perhe-elämä
"Mummo kuoli." Surun murtamana saa yleensä pysyä rauhassa kotona. Tämän tekosyyn kanssa on vain muistettava pitää kirjaa. Mummo voi kuolla vain kerran. Lisäksi tätä voi käyttää vain henkilö, joka ei kuulu partioperheeseen. Aktiivinen ja tunnollinen perheenjäsen voi narauttaa lintsaajan helposti.
Kliseiset koulu ja työ
"On noi kirjoitukset ja tentit ja projektit." "Sori, iltavuoro."
Näitä selityksiä käytetään paljon sekä aitona että tekaistuna. Saattaa toimia, mutta on äärettömän tylsä ja kuultu. Luova keksii parempaa.
Surkea suuntavaisto
"Mä luulin, että piti nähdä siellä..." Eksyminen ja väärin muistaminen voivat toimia hyvin, jos kokouksia oikeasti pidetään eri kahviloissa tai kodeissa. Jos taas lippukunnan partiojohtajaneuvosto on pidetty viimeiset 30 vuotta kuukauden ensimmäisenä maanantaina aina saman pöydän ääressä, ei kannata edes yrittää.
Tekniikka pettää
"Kone kaatui." Puhelin hajoaa, sähköposti sekoaa, tietokone räjähtää. Bill Gatesin syyttäminen on helppoa ja vaivatonta, mutta tämäkin syy on on kovin kulunut. Varsinkin lippukuntalehden deadlinen aikaan.
Luovaa yritystä
"Kaaduin suihkulähteeseen ja piti palata kotiin vaihtamaan kuivaa ylle." "Löin pääni ja muisti meni hetkeksi." "Voitin lotossa ja riemuitsin niin paljon, että unohdin tulla."
Erikoiset tekosyyt eivät ehkä mene läpi, mutta ilahduttavat kuulijoita. Joskus ehkä niin paljon, että livistäminen annetaan anteeksi.
Eikö Partiojohtajan tekosyyanalyysi ei sytyttänyt? Haluatko tekosyistä elämäntavan? Silloin kannattaa tutustua alan yrityksiin. Yhdysvaltalainen Alibi Network tarjoaa alibeja esimerkiksi niille, jotka haluavat olla poissa töistä tai harrastaa avioliiton ulkopuolisia suhteita. Asiakas voi esimerkiksi tilata puhelun, jolla pääsee livistämään epämiellyttävistä tilanteesta. www.alibinetwork.com
Tositarina: Mummoa virpomassa
"Kerran jätin menemättä tavalliseen johtajakokoukseen, koska lähdin kyläilemään isovanhempieni luokse eri paikkakunnalle pitkästä aikaa. Viime kerrasta oli ehkä viisi vuotta, ja vanhempani kehottivat menemään. Kun minulta kysyttiin, miksi en tullut kokoukseen, vastasin täysin totuudenmukaisesti olevani 'mummoa virpomassa'. Kukaan ei oikein uskonut selitystä. Sen jälkeen lauseesta tuli yleinen vitsi. Kaikki alkoivat käyttää sitä tekosyynä."
Otso Kuukka, Lappeenrannan Walliveljet
Tositarina: Ei tanssikenkiä
"Minun piti mennä tanssittamaan mummoja vanhainkotiin lippukuntamme hyväntekeväisyystempauksena. Homma ei innostanut enkä osaa oikeastaan tanssia, joten selitin kavereille, ettei minulla ollut sopivia tanssikenkiä. Oikeasti olisin voinut
lainata veljeltäni. Säästyin valssaamiselta."
Timo Mäkinen, Puhurin Pojat
Teksti: Liisa Lundell ja Mikko Peltonen, kuvat: Thomas Miyauchi
Kommentit
Partiota ei ole jos ei sitä joku tee. Mielestäni partio on niin vastavuoroinen harrastus, että siellä ei tarvita ainakaan johtajina niitä, jotka jäävät pois kokouksista vaan siksi ettei juuri sillä hetkellä huvita lähteä. Urheiluharrastuksissa esim. ei paljon kenenkään päätä purista, jos joku joskus jättää tulematta harjoituksiin. Mutta lippukunta on kuolee kovin nopeasti jos johtajistoa ei kokouksissa näy. Olemmehan vastuussa toiminnan laadusta maksaville jäsenillemme. Jos on jonkun vastuutehtävän itselleen ottanut, on hommia tehtävä joskus jopa oman mukavuusalueen ulkopuolella - siitäkin huolimatta, että puhutaan harrastuksesta.
Sitoutumattomuus ja oman välittömän edun tavoittelu on nähty yhteiskunnassa ongelmana muuallakin. Mikään ei kohta nuorten mielestä tunnu miltään jos aina saa valita sen mukavimman vaihtoehdon.
Tyttäreni toimii laumanvetäjänä ja lippukunnan johtajistossa. Laumaa hän vetää tunnollisesti, mutta toivoisin, että hän jättäisi (aivan liian usein pidettävät, niitä pidetään vähintään joka toinen viikko) johtajiston kokoukset edes silloin tällöin väliin. Lippukunnassa on sellainen meininki, että johtajiston kokouksista poissa olevat suunnilleen lynkataan. Eivät anna partio"kaverit" armoa lukion kolmatta vuotta käyvälle. Jos vaikka sukujuhlien vuoksi ( siis ihan oikea syy) on poissa kokouksesta, saa rangaistuksesi lisää vastuutehtäviä. Eivät siis kelpaa oikeat syyt, saati sitten tekosyyt.
Samaa mietin itsekin juttua lukiessani. On erittäin ikävää, jos ei selitykseksi joskus kotiinjäämiselle riitä, että juuri sinä iltana tarvitsee hetken hengähdystaukoa itselleen, vaan pitää keksiä tekosyitä. Mutta että eivät edes oikeat syyt riitä...
Tiedän, partio on vapaaehtoista, mutta luottisten piippuun ajaminen ei palvele ketään. Uskoakseni laskevat jäsenyysluvut ovat yksi osoitus tästä.
En tiedä, onko kommentin kirjoittanut Heidi J järjestömme varapuheenjohtaja vai joku muu, mutta oletettavasti järjestön johto näitä sivuja kuitenkin lukee. Toivoisin, että SP:n, piirien ja lippukuntien johdoilta tulisi selkeä viesti siitä, että partiossa kunnioitetaan johtajien vapaaehtoistyölle antamaa aikaa ja panostusta ja että tämä kunnioittaminen pitää sisällään sen, että vapaaehtoistyötä tekevistä myös huolehditaan eikä heiltä vaadita liikaa ikävän syyllistämisen ja painostuksen vallitessa.
Perustunnelman tulisi olla iloinen, mukava - kyllä, myös partiossa. Harva täällä oikeasti on vain kruunuaan kiillottamassa vaan siksi, että tämä on hauskaa. Hauskuuteen voi tietenkin liittyä myös sovittuja velvoitteita, mutta ei senkään tarvitse tuntua kivireeltä.
Keskusjärjestössä, piireissä ja lippukunnissa voitaisiin pohtia kokousten määrän ja erityisesti pituuden tarpeellisuutta, asiat ei nimittäin koskaan tule valmiiksi vaikka kuinka kokoustettaisiin. Kokousajatkaan eivät yleensä lyhene, vaikka kokousmäärää nostettaisiin, käy vain niin, että on enemmän pitkiä kokouksia.
Asioita voi hoitaa myös toisin tavoin kuin kokouksilla, ja sen hyvä johtaja tietää. Johtajan tehtävä on osata nostaa olennaisimmat asiat käsittelyyn ja pohtia, mitkä asiat hoidetaan muulla tavoin ja mitkä jätetään kokonaan pois, priorisointi on hyvä oppia ajoissa. On osattava valita ne asiat, joihin keskitytään eikä koettaa haukata liian suuria paloja käsiteltäväksi. Keskusjärjestössäkin on tätä taipumusta, että jos et pääse kokoukseen, saat kärsiä siitä ikävämmillä tehtävillä, joista ei välttämättä edes varsinaisesti sinulta kysytä.
Se ei ole demokraattista, hyvää johtamista, se on vain kyykyttämistä.
Partio on harrastus ja ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus päättää omasta ajankäytöstään harrastuksensa kohdalla. Ihan liikaa partiossa harrastetaan syyllistämistä ja ajatellaan, että kaikkien pitäisi tehdä yhtä paljon hommia. Tällä tapetaan tekemisen ilo monen kohdalla ja menetetään paljon potentiaalisia toimijoita.
Enemmin pitäisi lähteä siitä, että yhdessä on hauska tehdä ja että kokoukseen tms. tuleminen olisi houkutteleva vaihtoehto. En tarkoita tällä sitä, että tulijoita pitäisi lahjoa paikalle vaan sitä, että katsotaan perusasioiden kuten hyvän ryhmähengen, reilun tehtävänjaon ja johtamisen demokraattisuuden olevan kunnossa.
Annetuista lupauksista on tietenkin hyvä puolin ja toisin pitää kiinni, mutta katteettomia lupauksia ehkä annetaan siksikin, että partiossa moni kokee saavansa huonon maineen, jos sanoo, ettei halua, ehdi tai voi tulla. Joskus suurin piirtein vain läheisen hautajaiset "sallitaan" poissaolon syyksi, vaikka ihmisellä on ihan yhtäläinen oikeus vain maata kotonaan ja syljeskellä kattoon, jos niin haluaa.
Hyvät eväät tietenkin osaltaan lisäävät hyvää fiilistä, mutta yksinään ne eivät riitä syyksi paikalle tulemiseen, saa sieltä mummolta sapuskaa.
Kirjoita uusi kommentti