Poliitikko puhuu kehitysyhteistyöstä

Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö ei euroina laskettuna ole maailman mittavinta, mutta yksittäisille ihmisille ja heidän asenteilleen kansalaisjärjestöt tekevät paljon. Tätä mieltä on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.).

"Ongelmana tahtoo olla se, että yleinen mielipide on valistuneempi kuin päättäjät", sanoo ministeri Paavo Väyrynen.

Suomen ja Senegalin partiolaisten kumppanuushanke Woomal saa rahoitusta kehitysyhteistyömäärärahoista kolmen vuoden aikana yhteensä yli 240 000 euroa. Partiolaisten hankehallinnon kumppanina toimii Setlementtinuorten liitto ry.

Kaikista niistä rahoista, joita Suomi suuntaa kehitysyhteistyöhön, järjestöille menee 12 prosenttia. Tämän päälle tulee järjestöjen kautta kanavoitu kahdenvälinen apu. Kansalaisjärjestöillä on kyky suoraan ruohonjuuritason toimintaan, johon virallinen kehitysyhteistyö ei aina pääse.
– Järjestöt antavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, ministeri Väyrynen kiittelee.
Kehitysyhteistyön merkitys on paljon helpompi ymmärtää, jos on vaikka osallistunut partiolaisten kehy-hankkeeseen tai koulun taksvärkkipäivään. Järjestöt vaikuttavatkin paitsi kehitysmaissa, myös kotimaassa jakamalla tietoa.
– Kansainvälisyyskasvatus on hyvin tärkeää, sillä yleisen mielipiteen tuki on toiminnalle välttämätön. Pulmana tahtoo olla se, että yleinen mielipide on valistuneempi kuin päättäjät, Väyrynen toteaa sarkastisesti.
Ne henkilöt, jopa kansanedustajat, jotka kyseenalaistavat kehitysyhteistyön merkityksen, ovat ministerin mukaan yleensä tietämättömiä.

Yhdessä paikallisten kanssa

Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö painottuu sosiaali-, terveys- ja opetussektoreille. Työtä tehdään yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa muun muassa sairaaloissa ja kouluissa. Kansalaisjärjestöjen vahvuutena ovatkin suorat yhteydet paikallisiin.
Ministeri Väyrynen lupaa säilyttää järjestöjen kautta kanavoidut kehitysyhteistyörahat suhteellisesti nykyisellä tasollaan. Jos vuoden 2015 tavoite kehitysyhteistyörahojen nostosta 0,7 prosenttiin saavutetaan, lisääntyvät myös järjestöille suunnatut voimavarat.

Kestävä kehitys korostuu

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri kannustaa järjestöjä tekemään yhteistyötä myös Suomen päässä.
– Yksi pulma on kansalaisjärjestötoiminnan jakautuminen liian moneen maahan, ministeri sanoo.
Kohdemaita on tällä hetkellä yli 80.
– Otin asian esiin kansalaisjärjestöjen viimeisessä tapaamisessa ja toivon, että ajatus jäi itämään, Väyrynen sanoo, vaikka myöntää, että ensireaktio on helposti torjuva. Järjestöt haluavat toimia itsenäisesti.
Partiolaisten ja Setlementtiliiton keväällä aloittama Woomal-hanke Senegalissa on hyvä esimerkki yhteistyöstä.
Ministeri korostaa, että kaikessa kehitysyhteistyössä tulee huomioida kestävä kehitys. Sillä mitä tehdään nyt, ei saa olla negatiivisia vaikutuksia lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen.
– Köyhyyden poistaminen ei voi olla tehokasta, ellei toimita kestävän kehityksen mukaisesti, Väyrynen muistuttaa.
Ympäristöasioihin keskitytään myös Woomalissa, johon kaikki Suomen partiolaiset voivat tulla mukaan.

Teksti ja kuva: Salla Virta