Kanttarellien kopasta puuttuu vielä 25 135 euroa
Kymenlaaksolainen lippukunta Karhulan Kanttarellit on kokoontunut 20 vuotta samassa mökissä. Nyt lippukunnan täytyy saada kokoon 30 000 euroa tai edessä on muutto muualle.
Kantolassa ei ole juoksevaa vettä, ulkovessa on liiterin yhteydessä ja sisällä vetää.
Lippukunta alkaa käyttää kokoontumistilanaan Kantolan mökkiä Karhulan Korkeakoskella. Kanttarellien pitkäaikainen lippukunnanjohtaja on tuolloin Ahlströmillä töissä. Rakennuksen ja tontin omistaa Ahlström, mökki on ollut tehtaan vanhan työnjohtajan käytössä. Lippukunta tekee suullisen sopimuksen: partiolaiset saavat käyttää tilaa, jos pitävät siitä huolta. Vuokra on nimellinen.
Tammikuu 2008
Lippukunnan johtajisto miettii, että Kantolan voisi ostaa. Johtajisto tiedustelee asiaa yhtiön Karhulan tehtaan johdolta, joka suhtautuu asiaan positiivisesti. Neuvottelut eivät kuitenkaan etene ja lippukunta hautaa hankkeen.
Joulukuu 2009
Lippukunnan sihteeri Tiina Teittinen saa soiton Karhulan tehtaan kiinteistönhoitajalta. Lippukunta käyttää yhtiön tilaa ja siitä pitää ruveta maksamaan. Ylemmällä taholla Ahlstrom-konsernissa on tehty päätös, että kaikista kiinteistöstä ruvetaan perimään vuokraa. Kantolan vuokra on 125 euroa kuussa seuraavan vuoden alusta alkaen. Lippukunnan talouden se romuttaa.
Kantola on purkukunnossa, mutta tontilla on hintaa.
Karhulan Kanttarelleilla ei ole taustayhteisöä. Lippukunta saa vuosittain kaupungilta avustuksen, josta suurin osa kuluu Kantolan sähkölaskuun. Muut tulonlähteet ovat vuosittaiset myyjäiset marraskuussa ja adventtikalenterien myynti. Niillä ei kuukausittaista vuokraa makseta. Karhulan tehtaan kiinteistönhoitaja ymmärtää tilanteen ja neuvottelee asiasta yhtiön Helsingin johdon kanssa. Tuloksena on, että vuokrasta ei luovuta, mutta vuoden 2010 ajan se on vain puolet aiotusta: 62,50 euroa.
Lippukunta käynnistää uudelleen neuvottelut Kantolan ostamisesta.
Tammikuu 2010
Neuvottelujen tuloksena Kantolan hinnaksi ilmoitetaan 30 000 euroa. Lippukunta teettää kiinteistövälittäjällä arvion. Paikan arvo on tontissa, itse rakennus on purkukunnossa. Kantolassa ei ole juoksevaa vettä, ulkovessa on liiterin yhteydessä, nurkissa vetää. Vuosien varrella lippukuntalaiset ovat kunnostaneet taloa: eristäneet pohjan, korjanneet katon, laittaneet kaksinkertaiset ikkunat. Talvisin Kanttarellit yrittävät pitää sähkölaskun kurissa lämmittämällä talon kakluuneja. Partiolippukunnalle paikka on juuri oikeanlainen ja arvokas.
Kanttarellit ovat kokoontuneet Kantolassa yli 20 vuotta.
7.1. Lippukunnan järjestäytymiskokouksessa päätetään alkaa maksaa vuokraa Kantolasta. Samalla mietitään perusteluja kevätkokoukselle tontin ostoa varten, sekä erilaisia varainhankintakeinoja. Kanttarellit myivät vuonna 2009 eniten adventtikalentereita piirinsä alueella. Vaikka lippukunta jatkaisi samaa tahtia ja säästäisi kaikki rahat tähän tarkoitukseen, kestäisi 11 vuotta ennen kuin rahat olisivat kalenterinmyynnillä kasassa.
Helmikuu 2010
7.2. Lippukunnan kevätkokous hyväksyy Kantolan ostamishankkeen. Samassa kokousväelle esitellään Kotkan poliisilaitoksen myöntämä rahankeräyslupa.
15.2. Lippukunnan sihteeri perustaa Facebookiin ”Pelasta Kanttarellien KANTOLA”-ryhmän. Se saa viikossa 172 jäsentä.
Lippukunta pistää toimeksi. He hankkivat rahaa konserttinarikassa. Tarkoitus on kiertää kaikki Karhulan yritykset ja pyytää tukea. Yritykset voivat vähentää yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehdyt lahjoitukset verotuksessa. Vanhemmat kokoavat rivinsä. Entinen lippukunta-aktiivi pitää asiaa esillä paikallislehden yleisönosastolla. Paikallinen Lions-club pohtii myös lippukunnan tukemista.
Kanttarellit ovat keränneet parissa kuukaudessa liki viisi tuhatta euroa.
Maaliskuu 2010 1.3. Keräystilillä on rahaa 4 865, matkaa tavoitteeseen on vielä 25 135 euroa.
Teksti: Aino Öhman, kuvat: Kaisa Kankanen ja Tiina Teittinen
Kommentit
Yhteiskuntavastuu nykypäivän yrityksissä on vain korulauseita juhlapuheissa tai vaihintään jotain muodikkaampaa kuin partiotoiminnan tukemista. Oma lippukuntani kolo oli pitkään suuryrityksen omistamassa rakennuksessa, mutta paikka myytiin ja on tällä hetkellä purettavien listalla. Uuden, saman yrityksen omistaman kolon vuokra kipusi muutaman vuoden aikana yli 400 euroon, ja irtisanoimme vuokrasopimuksen koska rahat yksinkertaisesti loppuivat. Koko vuokrallaolon ajan haimme aktiivisesti uutta koloa. Lopulta seurakunta tuli hätiin ja remontoi suuremman remontin yhteydessä meille uuden, oman tilan. Nyt muuttorumba on toivottavasti ohi!
Kuulostaa hyvältä tämä keräys. Harmi, jos ei Ahlströmin vierasmaalainen johto näe arvoa kymenlaaksolaisen partiotoiminnan tukemisessa. Tosi hyvä tapahan olisi, että vaikka mökki myytäisiin, niin tontti säilytettäisiin yhtiöllä. Sitten voitaisiin tehdä sopimus esim. 5 tai 10 vuoden ajaksi, että partiotoimintaa saa niillä tai näillä ehdoilla* harrastaa.
Itse jos olisin tehdaspamppuna, niin maksaisin partiolaisille talon purku-urakkaa vastaavan hinnan siitä, että pitävät toimintaa yllä! Kotka on vanhastaan niin vasemmistolaista seutua, että on ylikansalliselle yhtiölle kunnia-asia tukea paikallista nuorisotoimintaa. Julkisuudessa tuo 30000 laskennallinen arvo maksaisi pian itsensä takaisin säästyneinä markkinointikuluina. Ja kukapa kieltää markkinoimasta työpaikkaa sillä, että seudulta löytyy yhtiön tukema nuortenharrastus.
Ehkäpä lippukunta voisi tarjota yhtiön edustajille kahvit kesäleirin vierailupäivänä? Tai se voisi markkinoida toimintaansa yhtiön henkilökunnan jälkikasvulle. Kai hätä keinon keksii. Muuten kuulostaa siltä, ettei yhteistyö ole hanskassa tai sitten halutaan tietoisesti vaihtaa vuokralaissuhde :-/
*)Esim. oma partiokämppämme on omistajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan käytössämme toistaiseksi. Ehdot ovat, ettei kämppää saa vuokrata ulkopuolisille eikä siellä tai sen ympäristössä saa juoda alkoholijuomia. Todella huomaavaiset ehdot, koska niin ei edes tarvitsisi tehdä: vuokran maksamme palvelutöillä, pitämällä paikkoja kunnossa ja hoitamalla vakuutusasiat.
P.S.
Perinteisesti Ahlström on ollut hyväntekeväisyyteen (s.o. yhteistyöhön) taipuvainen yhtiö, jolla on ollut osansa niin Gallén-Kallelan rahoittajana kuin myös Alvar Aallon urakehityksessä.
Katso vaikka Googlesta: "Sunila Aalto"
tai http://en.wikipedia.org/wiki/Ahlstr%C3%B6m_family
Meidän lpk maksaa kolostaan joka kuukausi noin 250€ vuokraa, 1/3 tästä saadaan katettua kaupungin tuella. Loppu joudutaan keräämään jäseniltä kausimaksuina.
Eihän teillä ole mitään hätää, kuudennes rahasta kerättynä. Nyt vain paikallisen pankin kanssa neuvottelemaan. Tärkeintä nyt on kuitenkin miettiä kolon omistuspohjaa. Jos lippukunta omistaa sen niin lippukunnalla on melkoinen omaisuus, joka pitää vakuuttaa, kunnossapitää ja lämmittää. Jos taas sen omistaa joku toinen, sanoisinko partio ystävällinen taho, teidän tarvitsee kenties maksaa vuokraa. Vuokran maksu voidaan osin sopia talkoina tai rahana riippuen lippukunnan taloudellisesta tilantesta. En nyt tähän julkisesti jaksa vääntää asiaa rautalangasta koska se ei pakosti ole oman lippukuntani etujen mukaista. Mutta suosittelen tuota partiomyönteistä omistuspohjaa. Tiinalle kirjoitan tarkemman esimerkin.
Kirjoita uusi kommentti