Johtajien jamboree

Suomalaiset partiolaiset matkustavat Afrikkaan lähinnä kahdesta syystä: joko tekemään kehitysyhteistyötä tai kiipeämään Kilimanjarolle. Tai sitten voi lähteä tutustumaan ensi kesän World Scout Mootin leirijärjestelyihin.

Kenialaisella leirillä jokainen vartio tuo tarvitsemansa materiaalit mukanaan kotiseudultaan.

Ajaessamme Nyeriin, jossa sijaitsee B-P:n ja hänen vaimonsa viimeinen leposija, poliisi pysäyttää bussimme. Mies astuu aseineen sisään, vilkaisee partioasuista seuruettamme, tekee partiotervehdyksen ja alkaa lukea partiolupausta kovaan ääneen. Tämän jälkeen mies toivottaa hyvää matkaa.

Keniassa järjestetään WOSMin maailmantapahtuma World Scout Moot vaeltajaikäisille ja nuorille aikuisille vuoden 2010 heinä−elokuun vaihteessa. Leiri on ikään kuin vaeltajien jamboree, sillä leiriläiset ovat 18−26-vuotiaita. Leiri on ensimmäinen nuorille suunnattu maailmantapahtuma Afrikan mantereella.

Leirikeittiöstä löytyy kaikki tarpeellinen. Jokainen vartio valmistaa oman ruokansa avotulella isoissa kattiloissa.

Yksi vaarallisimmista kaupungeista

Olin lukenut vuosien mittaan mantereesta, sen luonnosta, kansoista ja historiasta paljon. Silti käydessäni tutustumassa tulevan leirin järjestelyihin, olin yllättynyt. Astuminen lentokoneesta Nairobin miljoonakaupunkiin oli hyppy tuntemattomaan. Tiesin, että Nairobia pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista kaupungeista, mutta silti oloni oli koko ajan turvallisempi kuin monessa muussa kehitysmaassa. Kaikki kohtaamani kenialaiset olivat hyvin ystävällisiä ja vaikka moni pyrki ystävällisyydellä hyötymään valkoihoisen rahoista, ei tunnelma muuttunut missään vaiheessa uhkaavaksi.

Afrikan suurin slummi, Kibera, on partiolaisten leirialueen Rowallanin naapurissa. Kiberassa asuu yli miljoona ihmistä.

Pipo päähän

Kenian keskiylängön lauha ilmasto sopii eurooppalaiselle hipiälle hyvin. Aamuisin on jopa niin viileää, että paikalliset pukeutuvat villapaitoihin ja pipoihin. On helppoa kuvitella, miksi siirtomaaisännät viihtyivät täällä aikoinaan niin hyvin.

Vaikka Kenia itsenäistyi vuonna 1963, on tunnelma paikoin kuin pikku-Britanniassa. En olisi osannut odottaa näkeväni Nairobissa laukkarataa tai afrikkalaista hevospoolon pelaajaa.

Kenian Nyerissä sijaitsee partioliikkeen perustajan B-P:n ja hänen vaimonsa viimeinen leposija sekä heidän viimeinen kotinsa Paxtu. Gilwell Parkin ohella se on muodostunut eräänlaiseksi pyhiinvaelluspaikaksi.

Liikenne Keniassa on kaoottista. Silti väitän pelänneeni enemmän istuessani auton kyydissä Pohjois-Norjassa keskellä lumimyrskyä tai vuoren rinteeltä laskeuduttaessa Malesiassa. Vaarojen sijaan Keniassa leijaili poikamaisen seikkailun tuntu. 



Afrikan villi luonto on koko ajan läsnä. Rowallanin leirialueelta on vain lyhyt matka Nairobin kansallispuistoon.

Teksti ja kuvat: Mikko Hieta
Kirjoittaja on Suomen World Scout Moot -joukkueen johtaja.