Leiribaariin vai pussikaljaa teltassa?
Hollanin jamborettella myytiin alkoholia leirikahvilassa, mutta kukaan ei ollut kännissä. Puolan jamboreella ei myyty alkoholia, mutta leirillä hillui humalaisia.
Hollannin Jamborettella vuonna 2007 alkoholia myytiin ilta-aikaan leirikahvilassa.
−Yhtään humalaista en silti muista anniskelualueella nähneeni. Meidän suomalaisten keskuudessa alkoholitarjoilua ei koettu ongelmana. Nautin itsekin johtajaporukassa useana iltana oluen tai lasin viiniä, Johanna Ranta, 24, Vammalan Nuotiosiskoista sanoo.
Islannissa Rowerway ’09 -leirin kahvilassa myytiin I-olutta, kunnes ruotsalainen leirijoukkue ilmaisi sen olevan törkeä loukkaus heidän vakaumustaan kohtaan.
Keski-Euroopan Jamboreella Puolassa vuonna 2008 ei itse leirin alueelle myyty alkoholia, mutta leirialueelta sai poistua melko vapaasti läheiselle supermarketille.
– Leirillä ei voinut olla huomaamatta juomista, sillä joukossa oli selvästi alaikäisiäkin päihtyneinä, Kati Seppälä, 22, Toijalan Eräveikoista kertoo.
Ranskalaisen lippukunnan leirillä juotiin viiniä illan päätteeksi.
–Kun ilta tummui ja lapset saatiin nukkumaan, johtavat joivat rosé-viiniä trangian kattilasta. Viinin juonti oli johtajia yhdistävä tekijä, joka oli omalla tavallaan johtajahuoltoa, Julius ”Julle” Oförsagd, 21, Keminmaan Kivekkäistä kertoo vierailusta ranskalaisen lippukunnan leirillä vuonna 2005.
Kilkkeelle ei oluttelttoja
– Suomalaiseen leiri- ja partiokulttuuriin ei kuulu alkoholi missään muodossa, suurleirin johtaja Juha ”Jeo” Lehto sanoo.
Lehto kertoo, että Kilkkeellä puhallutetaan epäilyttävät tapaukset ja positiivisella näytteellä saa kotimatkan. Hän ei ole törmännyt siihen, että kaljateltan puuttuminen olisi ongelma ulkomaisille leiriläisille.
− Yleisesti on tiedossa, että suomalaisilla leireillä ei ole moista paikkaa.
− Kaljateltan puuttuminen leirillä johtaa ennemminkin siihen, että täysi-ikäiset lähtevät kaljanhimoissaan lähimpään leirin ulkopuoliseen baariin istuskelemaan iltaa, mikä ei ainakaan edistä leirin yhteishenkeä, ohjelmavaliokunnan vaeltajavastaava Juho Toivola sanoo.
Toivolan mielestä todellisen maailman kaikkien asioiden tulee heijastua partioon ja siihen maailmaan kuuluu myös alkoholi, tosin terveiden elämäntapojen näkökulmasta.
− Selkeästi rajattu kaljateltta-johtajakahvila olisi paras ratkaisu, sillä tällöin ei alaikäisille tarjoiltaisi. Jos taas alkoholia tissutellaan teltta-alueella juomien äärellä saattaa olla myös alaikäisiä, Johanna Ranta miettii.
Kati Seppälän mukaan Puolan Jamboreella monet ulkomaiset partiolaiset, joilla alkoholi ei missään muodossa ole osa partiota, olivat ilahtuneita tiedosta, ettei Suomen Jamboreilla juoda alkoholia.
Alkoholia osana juhlaillallista
Partiojohtajan Melkein mitä vain –kyselyyn vastanneista 19 prosenttia oli juonut partiohuivi kaulassa kaljaa useita kertoja ja yhdeksän prosenttia kerran. 66 prosenttia vastanneista ei ollut juonut partiohuivi kaulassa alkoholia. Neljä prosenttia vastanneista ei syystä tai toisesta muistanut oliko partiohuivi kaulassa tullut juoduksi kaljaa vai ei.
Suomessa VaeltajaVisio’09-tapahtumassa tarjottiin alkoholia osana juhlaillallista.
– Partion arvopohja ei anna valtuuksia kannustaa ihmisiä alkoholittomuuteen. Osana vaeltajaohjelmaa voisi hyvin olla kohtuullista alkoholinkäyttöä esimerkiksi juhlaillallisen yhteydessä, mutta alkoholia en soisi käytettävän missään alle 18-vuotiaiden läsnä ollessa, Juho Toivola huomauttaa.
Teksti: Marianna Yli-Houhala, kuva: Joel Nykter
Kommentit
Mitä!? Eikö edes partiossa voida olla ilman alkoholia!? Mielestäni se, että tarvitsemme kaljaa tai muita mietoja alkoholijuomia leireille kertoo siitä, että olemme wannabe teinejä.
Aikuinen ja vastuuntuntoinen johtaja pystyy olemaan ilman alkoholia. Alkoholi tekee meistä teennäisiä kun sitä tarpeeksi vedetään... Vaikka se olisikin sitä keskaria. Ja ihan varmasti joku vetäisi sitä liikaa.
Alkoholikeskustelussa unohdetaan usein myös se, että joskus alaikäisetkin mielletään partiossa johtajiksi (vaikkakin esim. samoajaikäisiksi tarpojavartion ryhmänjohtajiksi) ja se on nuorille tosi tärkeää. Siinä käy helposti sitten niin, että nuorempien on saatava alkoholia myös kun vanhemmat johtajat sitä partiossa juovat.
Taidan olla siis raivoraitis tapaus. Ainakin partiossa.
Partiossa ja alkoholi keskustelu velloo ikuisesti. Totuus on se ettei käyttöä ole täysin kielletty on vain linjattu että keskustelu pitää käydä.
Se miten käytännössä visiossa on tämä alkoholi tarjottu ja onko paikalla alaikäisiä vaikkuttavat asiaan. Itse olen Loistolla nähnyt miten isot partiosedät nauttivat alkoholia. Tätä siis tapahtuu myös johtaja piireissä jopa lippukkunta leirillä.
Mielestäni säännöt ovat selkeät. Mikäli olet vastuussa lapsista eli alle 18v. Ett voi nauttia alkoholia partiossa. Mikäli tapahtumassa on alle 18 v partiolaisia ei siellä voida tarjoilla edes rajatusti alkoholia.
Se mitä jokainen tekee vapaa-ajalla (partion ulkopuolella) on toinen asia ellei se tapahdu lippukuntien kämpällä. Se miksi tämä aiheuttaa Suomessa paljon keskustelua on kultuuri perimä, kuten kieltolaki, viinnan kotipoltto ja viinakortit. Lisäksi vaikuttaa se että monen lippukunnan takana on seurakunta tai muu kristillinen järjestö.
Icen kommentti on hyvä tiivistelmä siitä, mihin tämän erittäin tervetulleen ja moneen suuntaan rönsyilleen keskustelun olisi hyvä päätyä. Kiitos Jää loistavasta kiteytyksestä! Sekä partiolaisena että äitinä olen tästä lopputulemasta iloinen.
Ihan pakko vaan kommentoida, että tämä ketju yli 80 kommentillaan on nyt kyllä Partiojohtajan ennätys varmaan. Hyvä että keskustelua syntyy.
Tässä vähän juttuvinkkejä, jotta seuraavissa numeroissa saadaan 100:n rajapyykki ylitettyä:
- Voiko partiojohtaja olla avoimesti homo?
- Onko uskontokasvatus partiossa vain tapa turvata seurakuntien rahahanat?
- Mitä KV-partiolaiset oikein tekevät reissatessaan maailmalla?
- Ansiomerkkien jakaminen (partio-)poliittisin perustein
- "Kytkentäkaavio" eli ketä kukakin on pannut jossain vaiheessa partiouraansa
- Onko partiossa korruptiota? Saako vastineeksi lojaalisuudesta mukavia pestejä ulkomaanmatkoineen ja kestitseminisineen?
Ihan hauskoja aiheita. Varmasti saisi vetäviä lehtijuttuja.
Ongelmakäyttäytyjiä tulee jos on tullakseen, oli kaljatelttaa tai ei.
Alkoholin puuttuminen tarjonnasta lisää "laittoman" kaljoittelun määrää ja aikuisten pitää tehdä sikäli ihan sallittua hommaa jossain rantakivikossa jottei tule sanomista.
Mielestäni tällainen raivoraitis suhtautuminen asiaan on paitsi naurettavan tekopyhää, myös rasittavaa siinä mielessä että itsekkin mielelläni voisin sen yhden oluen illalla ottaa. En sitä mihinkään tarvitse ja pärjään ilmankin, mutta alkoholitarjonnan puuttumisen perusteluiksi minulle ei kelpaa ongelmakäyttäytyminen , eikä myöskään raittiusajattelu.
Vaeltajien ohjelmaankin taitaa sisältyä jokin viini-ilta.....
Yhteenvetoa käydystä keskustelusta:
- Johtajat eivät saa käydä kaljalla, koska partiolaisten kotona on alkoholistivanhemmat, jolloin partiojohtajan hiprakka aktivoi traumaattisia muistoja
- Partion arvopohjaan kuuluu alkoholittomuus (täysin uusi aluevaltaus)
- Jos partiojohtaja haluaa juoda kaljaa partiossa, tulee partiolaisten vanhempia informoida tästä kirjeellä
- Partio on se paikka, jossa lapsi saa hetken olla päihdevapaassa ympäristössä. Muu maailma on paha ja likainen
- Alkoholin käyttöön sisältyy riski. Vastuulliseen toimintaan kuuluu riskien minimointi ja siksi alkoholia ei saa partiossa käyttää (kiipeily, valvominen ratissa ja metsässä suunnistaminen ovat riskittömiä ja siksi näitä suositaan)
- Kohtuukäyttökasvatus on naurettava idea, partion tulisi näyttää esimerkkiä alkoholittomasta elämästä, elämästä parhaimmillaan!
- Aikuisen pitää teeskennellä, ettei alkoholi ole osa hänen elämäänsä, jotta antaisi oikeanlaisen, partion arvopohjan mukaisen roolimallin
No jaa. Ehkei kannata katkeroitua.
Ainoa harmi tässä Kilkkeen linjassa on se, etteivät ulkomaiset partiojohtajat pääse sellaiseen johtajakahvilaan, jollaiseen ovat saattaneet aiemmilla reissuillaan tottua. Vaikka eihän meiltä keinot lopu: jäähän suomalaisille sauna ja terva vieraanvaraisuuden pitimiksi.
Minusta olisi esimerkillistä rakentaa sen verran ystävyyttä yli rajojen, että jonkinlainen olutteltta anniskelukiintiöineen perustettaisiin. Se saisi aivan hyvin olla syrjässäkin leiristä. Uskon, että oluttuopponen hellittäisi kummasti kotimaisen partiojohtajan kielenkantoja ja auttaisi uuden ystävyyden alkuun. Itse olisin aivan valmis kehumaan tällaisen järjestelyn erinomaisuutta tarpojien vanhemmille.
Taruksella savussamme majailleet tanskalaiset piiloutuivat telttaansa tai metsään nauttimaan yrttiviinoja. Minusta olisi mukavampi, että anniskeluun olisi osoitettu oma paikkansa, ettei ulkkareiden tarvitse keksiä piilopaikkoja.
Vastuukysymys on relevantti. Mielestäni työaika pitää olla sikäli, että jokaisessa tilanteessa pitää olla selvillä kenen aikuisen vastuulla lapset ja nuoret ovat. Tämä johtaja ei voi olla kaljalla tai humalla. Muut voivat (noin periaatteessa).
Itselläni ainakin partiokaljoittelun halun taustalla on se, että kaikki vapaa-aika menee partiossa, joten jaan sen luontevasti kaljalliseen partioaikaan (viikonloppukokoukset) ja kaljattomaan partioaikaan (seikkailijajoukkueen vetäminen)
Joo. Itse ajattelen, etten enää 24-vuotiaana ole partiolainen vaan pikemminkin partiojohtaja. Partiojohtaminen on sellainen harrastus, jossa tarvitsee olla aika ajoin vastuussa toisten lapsista. Silloin pyrin olemaan ehdottoman esimerkillinen. Raittius on mielestäni hyvä esimerkki nuorisotoiminnassa, koska lain puitteissa alaikäiset eivät saa ryypätä (edes nk. sivistyneesti).
Eri asia sitten on, kun partiojohtajat kokoontuvat ilman alaikäisiä partiolaisia. Ja vaikka joskus partiolaisten häissä tai tyystin partion ulkopuolisessa elämässä (?) olen ryypännyt, en katsoisi sellaisella vapaa-ajan toiminnalla suttaavani partion julkisivua. Sitä paitsi johtajakokousten jälkeisille "yksille" mentyä tulee harvoin otettua sitä "kolmatta".
Onko partioleirin johtajistolla työaika? Päättyykö vastuu omasta porukasta jollain kellonlyömällä ja sen jälkeen voi hiihdellä kaljatelttaan?
Mitä vakuutusyhtiö tuumaa, jos vahingon sattuessa ryhmän johtaja on ollut alkoholin vaikutuksen alainen - vaikkakin omien sanojensa mukaan vain hiukan kivassa hiprakassa?
Yllättävän monelle kaljoittelu on näidenkin keskustelujen perusteella niin olennainen osa rentoutumista, että sen oltava mahdollista aina ja kaikkialla. Aika itsekäs näkökanta.
Nuoren johtajan voi olla vaikea ymmärtää, että aivan turhan moni leiriläinen saa kotioloissakin nauttia aikuisten vaatimuksista "ainakin pari kaljaa ottaa". Aikuisen (tai nuoren johtajan) luotettavuus ja kuva lapsen silmissä saa heti uuden käänteen, kun kuppi kallistuu, vaikka tämä kuinka väittäisi itse tuntevansa rajansa ja vain rentoutuvansa.
Useimmille meistä kalja maistuu, mutta ei sen tarvitse olla aina maisteltavissa. Entäpä jos jokainen johtaja antaisi sekä leirille osallistuville lapsille että itselleen mahdollisuuden rentoutua ja pitää hauskaa ilman väkevyysprosentteja, pelkällä partioilolla?
Sanottakoon omaksi puolustuksekseni, että yleensä (ja erityisesti partiojohtajana nuoremmille toimiessani) käyttäydyn raivoraittiisti. Jopa suutun siitä, jos joku alkaa alaikäisille kehuskella ryyppyjutuilla. Voidaan puhua siitä, kuinka oltiin yksillä, mutta esim. partiohäistä kerrotut tarinat säästettäköön samoajaikäisiltä. Kuulevat sitten vanhempina niistä.
Entäpä, jos emme pelkäisi toisten partiojohtajien pilaavan harrastusta? Entäpä, jos luottaisimme aikuisiin ihmisiin, vieläpä partiojohtajiin? Pelko pois! Se pilaa "iloisen leikin".
Mielestäni se, että leirin johtajakahvilassa olisi B-oikeudet, ei vähennä partiokasvatuksen laatua, tee toiminnasta yhtään turvattomampaa tai murenna partio arvopohjaa.
Minulle oluen juonti on yksi tapa rentoutua. Jos siihen vielä saa seuraksi hyviä kavereita ja mukavaa turistavaa, niin mikäs sen mukavampaa. Mielestäni minulla on aikuisena vapaaehtoisena vapaus valita mitä teen leirillä illalla sen jälkeen, kun olen hoitanut oman osuuteni partiokasvatuksesta.
Moi. Tuo lainaamasi kohta, jota toimittaja on todennäköisesti lyhentänyt, oli alunperin tarkoitettu siten, että partiosta tulee saada valmiuksia käsitellä kaikkia niitä asioita, joita todellisessa maailmassa tulee vastaan. Tämä on erityisen totta vanhempien ikäkausien kohdalla.
Eli partiossa ei opita asioita "metsässä oloa" varten vaan partiossa saatujen oppien pitää olla siirrettävissä "oikeaan elämään". Oikeassa elämässä tulee olla jokin suhtautumistapa alkoholiin. Se voi tietysti olla absolutismi tai alkoholismi, mutta suurimmalla enemmistöllä lienee jonkinlainen kohtuukäytön malli. Itse uskon että tämä kultainen keskitie on se malli, jota myös partion tulisi edistää.
Absolutismi, asketismi ja militarismi ovat partion ABC. Alkoholistit ovat nihilistisiä nilkkejä! Partiojohtajat ovat tätä nykyä kyllä niin epäilyttävää väkeä että sietäisi puhalluttaa ennen laumailtaan päästämistä.
Artikkelista:
"Toivolan mielestä todellisen maailman kaikkien asioiden tulee heijastua partioon ja siihen maailmaan kuuluu myös alkoholi, tosin terveiden elämäntapojen näkökulmasta."
Onko siis partion mukauduttava tekemään kaikkea sitä mitä ympäröivässä maailmassa tehdään? Pysyäkseen nykyaikaisena nuorisoliikkeenä? Aika paljon onkin alettu tekemään sitäkin mikä ei ole varsinaisesti partio-ohjelmissa, ainakin joissakin partiotilaisuuksissa, tämänkin keskustelun perusteella. Kun on lukenut näitä viime aikaisia partiojohtajalehtiä, ja tätä keskustelua niin huolenaiheeksi on tullut, että millaista partiointi sitten loppuenlopuksi onkaan?
Mielestäni jokaisen lippukunnan olisi hyvä olla rehellinen toiminnassaan ja muistaa että partioliikeen tarkoitus on olla tukemassa lasten vanhempien kasvatustyötä..Vanhemmille ja lapsille ja nuorille tulee antaa mahdollisuus saada rehellinen kuva siitä mitä partiossa tehdään, jotta vanhemmat voivat arvioida että tukeeko kyseinen toiminta heidän kasvatustavoitteitaaan..
Ja tässä nyt on yksi kuva partiosta.
Itse en haluaisi tuoda lasta tällaiseen harrastukseen mukaan, minkä kuvan olen saanut partiosta viimeaikaisten partiojohtajalehtien kautta.. Toki tiedän että tämä kuvaa ei ole koko totuus partiosta.
Joo. Olisi kiva, jos lippukuntien profiloituminen näkyisi jotenkin vanhemmille. Ei minuakaan huvittaisi tietää, että partiojohtajat juopottelevat.
Uskon (ja toivon) silti, että kyseessä on pelkästään Partiojohtaja-lehden räväkkä ja tarkoitushakuinen uutisointi. Minusta on hienoa, että tällaisista partion arvopohjaa ruoppaavista asioista voi keskustella verkossa.
Kaljatelttaa voitaisiin kutsua vaikkapa koodinimellä "johtajakahvila", niin kuin suuressa maailmassa on tapana.
Minusta alkoholin nauttiminen kestää julkisuutta - siinä ei ole mitään turmiollista tai pahaa sinänsä. Alkoholi on juuri niin iso mörkö kuin siitä tehdään. Tiedostan, että johtajien alkoholin nauttiminen voi hämmentää lapsia ja siksi tekisin sen mieluusti jossain, missä lapset eivät ole näkemässä. Mielestäni sopiva paikka tälle olisi se johtajakahvila.
Jossain päin maailmaa alkoholi merkitsee vain väkeviä viinaksia. Toisaalla se on jumalan kieltämä myrkky.
Suomessa miedot alkoholijuomat ovat kuitenkin yleisesti hyväksyttyjä ja "nautittuja", kerryttävätpä valtion varojakin. Tuopillinen olutta tuttavan kanssa toisinaan on minusta hyvä tapa rakentaa ystävyyttä. Ja samalla tulee rakastettua vähän tätä omaa maatamme ja sen ominaisia tapoja.
Mielenkiintoinen keskustelu. Hyvä että asiasta puhutaan!
Kohtuukäyttö on hieno ajatus ja sitä kohti pitäisi pyrkiä ihan yleisesti. Tulisi maailmasta varmasti hiukan parempi paikka.
Suomalaisesta alkoholikulttuurista on vaan eurooppalainen viininsiemailu usein aika kaukana - myös partiossa. Överiksi menee, kuten täälläkin on jo todettu, myös jäsenkokouksessa, partioneuvostossa kun leirilläkin.
Varsinkin silloin kun on lapsia läsnä, vaikka nukkuviakin, ohittaa mielestäni vastuukysymykset kunkin yksittäisen johtajan oikeuden saada nauttia alkoholia.
Raja on helpointa partiossa vetää käyttökieltoon kuin sallittuihin promillerajoihin tai kunkin omaan harkintaan. Harkintaan, joka ikävällä tavalla saattaa pettää.
Alkoholikeskusteluun edelleen...
Jo Karelialta saimme iltapäivälehdistölle lööpit: Viiniä partioleirillä! Kyseessä olivat taas ranskalaiset partioyhtävämme, joiden ruokailukultuuriin viini ( ja vedellä laimennettu) kuului. Mutta meidän lehdistömme teki jutusta härkäsen, muistaakseni silloinen kolumnisti Pirkko Kolbe, eli Pii, myös kirjoitti pistelevän pakinan partiolaisten juomisesta. Mutta mielestäni partion tehtävä on kasvattaa lapsia ja nuorisoa ja sitä myötä tulevia aikuisia suvaitsevaisuuteen, toisten kunnioittamiseen. Kaikkia tapoja maailmassa emme voi peilata vain pyhiin suomalaisiin tapoihin, ja sitä mukaa luokitella niitä sopiviin ja sopimattomiin. Suomalaiseen partiokulttuuriin ei virallisesti alkoholi kuulu, jotenm ei myös meidän leireillekään, järjestäjien toimesta.
Täysin riippumatta partion arkitodellisuudesta, on SP:lle eduksi julistaa alkoholittomuutta. Se käytännössä vankistaa partion asemaa tuen saajana yhteiskunnalta ja seurakunnilta, joille kaikki päihteetön toiminta on mieleen.
On myös leirin järjestäjille edullista pitää leirillä nollalinjaa. Ei tarvitse miettiä rajatapauksia, kun niitä ei tule. Olen aika yllättynyt, jos joku oikeasti passitetaan leiriltä kotiin puhallustestin perusteella, mutta sellaista pelotetta on käytännöllistä ylläpitää. Joku saattaa ehkä salaa ottaa oluen, mutta hän samalla huolehtii tarkkaan, että ei tule humalaan. Sääntöä rikotaan, mutta kenellekään ei koidu harmia. Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon ehdottomia sääntöjä, joita pyöristetään käytännössä löyhällä valvonnalla.
Suomalaisessa alkoholikulttuurissa on se ongelma, että ihmiset harrastavat juomista. Mennään jonnekin olemaan humalassa - ja sitten viinapäissään keksitään tekemistä. Ongelmat vähenisivät selvästi, jos ensin keksittäisiin, mitä tehdään, ja sitten vasta toteutusvaiheessa juotaisiin. Näin säilyy arvostelukyky sen suhteen, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä alkoholin kanssa. Osataan hakea puuhiin oikeanlaista lisäarvoa alkoholilla - ja osataan jättää se pois, jos sitä lisäarvoa ei ole näköpiirissä. Partiossa pääsääntöisesti toiminta suunnitellaan etukäteen. Siksi voisi myös ajatella, että tämä olisi nimenomaan sellainen paikka, jossa alkoholi ei juuri aiheuttaisi ongelmia, vaikka se ei olisikaan täysin kielletty.
Itse olen täyskiellon kannalla suurtapahtumissa. Ei tarvitse tulla, jos ei voi olla leiriä ilman kaljaa. Sallivampi rajaus aiheuttaa vastuuongelmia leirin johdolle. Ruohonjuuritason toiminnassa sen sijaan on varsin paikallaan, että tarjotaan asiallisen juomisen malleja nuoremmille. Siellä vastuun kantavat justiinsa ne tahot, jotka sitä esimerkkiä antavat.
Pidän hölmöläisten hommana sitä ajattelua, että huivi päällä olisi eri moraalisäännöt kuin ilman huivia. Partioliikkeen julkisuuskuva totta kai kärsii, jos tunnistettavasti pukeutunut partiolainen juo olutta, mutta ei se aate kovin syvässä ole, jos se saadaan aktivoitua vain jollain pukineella. Vai onko niin, että alkoholin käyttö on huivi kaulassa kielletty vain siksi, että näin on ylhäältä määrätty? Ei ole väliä, aiheuttaako harmia itselle ja muille humalassa - paitsi huivi kaulassa, kun se on kielletty?
Tämä on tärkeä keskustelu, ja on tärkeää, että sitä käydään säännöllisin väliajoin. Joka vuosi tulee uusi johtajasukupolvi, jonka on hyvä miettiä näitä kysymyksiä. Itselläni on aika selkeä kanta, jonka muodostumista on aikanaan tukenut merkittävästi aihetta käsittelevät artikkelit ja aiheesta käydyt keskustelut. Tällainen kirjoittelu auttaa uusia sukupolvia oman kantansa muodostamisessa.
Niksu kirjoitti: "Ruohonjuuritason toiminnassa sen sijaan on varsin paikallaan, että tarjotaan asiallisen juomisen malleja nuoremmille. Siellä vastuun kantavat justiinsa ne tahot, jotka sitä esimerkkiä antavat."
Mielestäni tällaisesta partioinista tulee informoida myös lasten ja nuorten vanhempia, jotka kuitenkin luultavasti ovat ymmärtäneet partio harrastuksen hieman toisenlaiseksi.
Nyt näitä vastauksia tuli tänne kolme kun kahdesti tämä ohjelma väitti että tunniste oli väärin kirjoitettu.. eli ei ollut tarkoitus kirjoittaa kuin yhdesti tämä vastaus..
Niksu kirjoitti: "Ruohonjuuritason toiminnassa sen sijaan on varsin paikallaan, että tarjotaan asiallisen juomisen malleja nuoremmille. Siellä vastuun kantavat justiinsa ne tahot, jotka sitä esimerkkiä antavat."
Mielestäni tällaisesta partioinista tulee informoida myös lasten ja nuorten vanhempia, jotka kuitenkin luultavasti ovat ymmärtäneet partio harrastuksen hieman toisenlaiseksi.
Niksu kirjoitti: "Ruohonjuuritason toiminnassa sen sijaan on varsin paikallaan, että tarjotaan asiallisen juomisen malleja nuoremmille. Siellä vastuun kantavat justiinsa ne tahot, jotka sitä esimerkkiä antavat."
Mielestäni tällaisesta partioinista tulee informoida myös lasten ja nuorten vanhempia, jotka kuitenkin luultavasti ovat ymmärtäneet partio harrastuksen hieman toisenlaiseksi.
Niksun kommentti kokoaa tätä keskustelua hyvin yhteen ja selvittää, miksi tällaista keskustelua on tarpeen käydä - loistavaa!
Oikeastaan ajattelen asiasta sillä tavalla, että "kasvatuspartioon" alkoholi ei kuulu, mutta "järjestöpartioon" eli toimintaa mahdollistavien rakenteiden pyörittämiseen keskittyvien aikuisten toimintaan kylläkin (joskus jopa liiallisissa määrin). Suurleirit ovat siitä ongelmallisia, että siellä "kasvatuspartio" ja "järjestöpartio" kohtaavat. Myönnän itse olevani ensisijaisesti järjestöpartiolainen (joka paasaa kasvatuksesta) ja siksi alkoholin saatavuus on minulle sydämenasia :)
Tällaiset kasvatustavoitteet tulee olla julkisia ja niistä on kerrottava samalla tavalla kuin muistakin partion tavoitteista, jos tämä on sitä partiointia.
Hahmottelen tässä jo viestiä vanhemmille:
Moi!
Olemme päättäneet aloittaa partiossa juomaan viinaa. Viinaa on tarjolla vain johtajille tarkoitetuissa tilanteissa, silloinkin omakustanteisesti ja tarkkaan valvotulla alueella. Uudesta toimintatavastamme ei ole odotettavissa vaikutusta Teidän lapsenne partiotoimintaan. Tarvittaessa kyselyihinne vastaa LPKJ Niko Nöönöö.
Terveisin,
Kalannin Kakkapartion johtajisto
Kirjoita uusi kommentti