Kalenterin kuuluu olla ylihinnoiteltu pahviläpyskä
Myymättä jääneet adventtikalenterit poltetaan tai lahjoitetaan pois − ai niin ja myös hinta nousi.

Partiolaisten adventtikalenteri maksaa tänä vuonna kuusi euroa. Hinnankorotus johtuu kampanjakustannuksista.
– Inflaatio on ollut jatkuvaa, mutta emme ole voineet nostaa hintaa muutamalla sentillä joka vuosi. Myyntitilanteen tulee olla helppo, ja kuusi euroa on pyöreä summa, Suomen Partiolaisten markkinointipäällikkö Aki Tuominen toteaa.
Hänen mukaansa ostajalle ei ole suurta väliä, maksaako kalenteri viisi vai kuusi euroa. Tärkeintä on hyväntekeväisyys.
– Ylipäänsä kalenterin kuuluu olla pahviläpyskään nähden ylihinnoiteltu, jotta tukeminen tulee selkeästi esille. Ostaja tukee partiota ja saa siinä sivussa kalenterin, Tuominen sanoo.

Verotonta tuottoa
Koska kalenteri on tukituote, tuotto on verotonta.
Lippukunta saa edelleen hinnasta neljäkymmentä prosenttia eli tänä vuonna 2,40 euroa. Piiri saa 1,70 ja keskusjärjestö 1,90 euroa. Erilaisista myyntipalkinnoista syntyy menoja piirille. Keskusjärjestölle tulee kuluja kalenterin tuottamisesta, rahdeista ja markkinoinnista.
– Tuottoja tulee vain myydyistä kalentereista ja kate syntyy sitä kautta. Siten kampanjan kustannus on keskusjärjestölle noin 60 senttiä myytyä kalenteria kohden, Tuominen arvioi.
Myymättä jääneiden kalentereiden kohtalona on joko tulla lahjoitetuksi tai palaa. Lippukunnilla on lupa lahjoittaa kalentereita itsenäisyyspäivän jälkeen esimerkiksi lastenkotiin tai sairaalaan. Tilityksissä selviää montako on myyty, lahjoitettu ja lopulta palautettu piirille.
Piirit hoitavat hävityksen. Iso osa myymättömistä kalentereista päätyy polttolaitokseen.

Kuvittaja aloittaa työn tammikuussa
Seuraavan joulun adventtikalenterin suunnittelu alkaa pian sen jälkeen, kun vanhan kalenterin viimeinen luukku on avattu.
– Kuvitus on hyvin haastavaa, koska luukkujen tulee täydentää maisemaa. Toisaalta kuva ei saa olla alussakaan tyhjä maisema, koska kalenteria katsotaan paljon avaamattomana, Tuominen selittää.
Kalenteria määrittää monta tekijää. Sen pitää mahtua kirjekuoreen, luukkuja avataan joskus jo marraskuun puolella ja toisaalta luukut eivät saa olla liian pieniä. Lisäksi tulee kunnioittaa perinteisiä luukkuja Lucian-päivästä, adventtikynttilöistä, itsenäisyyspäivästä ja jouluaatosta. Kalenterin takana on aina kuvaan liittyvä tarina.
Tarinan kirjoittaja värvätään keväällä viimeistään siinä vaiheessa, kun kuvasta on olemassa alustava vedos. Tarina valmistuu huhtikuussa, minkä jälkeen se käännetään ruotsiksi ja englanniksi.

Painoon kesäkuussa
Toukokuun alussa keskusjärjestö tilaa painotalolta kappalemäärän. Tuominen ei halua kertoa tarkkaa määrää.
− Se on ikään kuin liikesalaisuus. Puhutaan kuitenkin sadoista tuhansista.
Painokoneet pyörähtävät käyntiin kesäkuussa, seisovat lomalla heinäkuun ja pakkaustyö tehdään elokuussa. Kalenteri pakataan kelmuun, jonka voi hävittää polttamalla. Viimeiset kolme vuotta Papermark Oy -kustantaja on painanut kalenterit Hämeenlinnassa.
− Kalenterien kartonki on kotimaista ja se tulee M-Realin Äänekosken tehtailta, Papermarkin toimitusjohtaja Jari Halminen kertoo.

Piireihin syyskuussa
Syyskuun alussa kalenterit ovat valmiita. Niitä toimitetaan painosta syyskuun puolivälistä alkaen piireihin niiden toiveiden mukaan. Viimeiset toimitukset ovat yleensä lokakuun alussa. Marraskuussa on muutamia lisätoimituksia. Valmistaja toimittaa kalenterit omien rahtisopimuskumppanien avulla kaikkiin piiritoimistoihin. Kalenterit kulkevat rekalla ja jakeluautoilla.
Teksti: Liisa Lundell, kuvat: Thomas Miyauchi

Kommentit
Hinnan nousu on harmi, mutta ei yllättävää. Kaikkien tuotteiden hinnat nousevat aika ajoin. Tänään juuri kalentereita myyneenä ja joitakin hinnasta kauhistuneita ilmeitä nähtyäni, haluaisinkin kohdistaa huomion muuhun kuin kalenterin muuttamiseen. Eli kalenterin "markkinoimiseen". Jopa itsestäni kuulosti laimealta vastata kysymyksiin, minkä hyväksi myymme kalentereita, "partiotyön tukemiseen". Sellaiselle, joka ei tunnista partioasua eikä tiedä mitään partiotoiminnasta, täytyisi selvitä tukemisesta enemmän. Kalenterin tuoton voisi vaikka mainostaa menevän lasten ja nuorten kasvatuksen tukemiseen hyvän harrastuksen muodossa. Tietysti sanamuotoja ja lausahduksen nasevuutta miettien.
Ja vaikka useimmat ostajat olivatkin entisiä partiolaisia tai perinteenä ostajia, markkinoinnissa ei tulisi unohtaa kalenterin kivoimpia ominaisuuksia eli kuvan jatkuvuutta, kun luukun avaa (toivottavasti myös tänä vuonna) ja pakettikortteja. :) Näillä voitaisiin saada lisää ostajia. Ja pienet myyntitykin (lue: sudenpennut ja seikkailijat) eivät koskaan ole pahasta. Myynti-iloa kaikille!
Hyvä Mikko ja muut kommentoijat,
Adventtikalenterimme on laadukas ja arvostettu tuote. Olemme ainakin toistaiseksi halunneet säilyttää sen laadun ja perinteisyyden ja sillä erottua muista samankaltaisista tuotteista. Olemme käyttäneet ammattikuvittajia - usein myös hyvin tunnettuja - laadun varmistamiseksi. Viime vuoden kalenterista, jonka kuvitti sama henkilö kuin tämänkin vuoden kalenterin, saimme todella paljon hyvää palautetta, mikä on näissä asioissa kovin harvinaista. Kalenteri on kaukana pelkästä pahviläpyskästä. Jutun raflaava otsikointi johtaa huomion väärään asiaan. Pahviläpyskä ilmauksella halusin konkretisoida lehden toimittajalle Tuloverolain 23 §:n taustaa varainkeräyksen verottomuuden perusteesta.
Hintana 6 euroa on olennaisesti pyöreämpi kuin esimerkiksi 5 euroa 30 senttiä tai 5 euroa 60 senttiä. Hinnan korotusta valmisteltaessa useammissa foorumeissa mm. piirien edustajien kesken, päätösesitystä tehtäessä hallituksessa ja asiasta päätettäessä partioneuvostossa, on aina yhtenä tekijänä ollut rahojen käsittelyn helppous. Hinnan korotustarvetta puolustaa kuitenkin monen vuoden aikana tapahtunut kustannusten nousu, sillä emme ole lähteneet polkemaan laatua kustannuksia karsimalla.
Adventtikalenterikampanja on valtakunnallisesti merkittävin partiolaisten varainhankintatempaus. Siihen osallistuu vuosittain n. 700 lippukuntaa. Määrä on viime vuosina ollut kasvava. Partiolaisten kannattaa olla ylpeitä omasta adventtikalenteristaan. Partiotytöt toivat perinteen Suomeen Tessi Fazerin johdolla vuonna 1947. Traditio on elänyt arvokkaana ja arvostettuna yli kuusi vuosikymmentä. Adventtikalenterista on iloa monille tuhansille ja taas tuhansille ihmisille. Samalla kasvatamme lapsia ja nuoria kantamaan vastuuta oman lippukunnan yhteisistä asioista, varojen keräämisestä sekä opetamme heitä käsittelemään rahaa, asioimaan vieraiden ihmisten kanssa ja esittelemään partiotoimintaa. Tämä kasvun ja oppimisen mahdollisuus pitäisi antaa kaikille partiolaisille, vaikka se teettäisikin johtajille töitä. Jos lippukunnassa tarkastellaan asiaa pelkän varainhankinnan näkökulmasta, silloin kampanjan kasvatuksellinen puoli on unohdettu.
Kannustavin kampanjaterveisin Aki Tuominen
Itsekään en ole moneen vuoteen ostanut kalenteria, sillä mielestäni ne ovat viimeisten vuosien aikana näyttäneet samanlaisilta, ja ennen kaikkea pliisuilta.
Mitä tulee tuohon kuvittajan hankkimiseen ulkopuolelta, niin muistutetaan nyt, että vaikka kuvittaja olisikin partiolainen tulee hänellekin siitä työstä maksaa. Emmehän me halua olla moraalittomia..
Mutta tosiaan minusta kalenteri ja hinta ei ole kohdannut pitkään aikaan toisiaan. Mikko Hietaan kompaten, olisi fiksua miettiä mikä olisi partiolaisille oikeanlainen kalenteri joka olisi ennen kaikkea ajassa mukana, eikä olisi jäänyt edelliselle vuosituhannelle junnaan.
Kun käytetään ulkopuolista kuvittajaa, niin paljonko tuo kuvittaja saa mahdollisesti palkkaa eli paljonko partiolaisten rahoja menee siihen?
Ja totta tosiaan, "ylihinnoiteltu pahviläpyskä" ei tosiaan kuulosta myyvältä, eikä 6 euroa ole tasaraha, sillä harvalla on kahden euron kolikkoja taskussaan noin vain ja euron kolikoista tulee jo aika iso kasa, jos kaikki maksavat niillä.
Itse en aio ostaa tänä vuonna tuota ylihinnoiteltua pahviläpyskää. En, vaikka olen ollut partiolainen jo reilusti yli 20 vuotta. Ostan mielummin halvemman kalenterin, jossa voin jopa voittaa jotain. Olen partiolainen ilman tuota kallista kalenteriakin. Nyt ja aina.
En tijä, mutta jos päästään samaan määrään kun viime vuonna niin tänä vuonna lippukunnalle jää käteen 60% enemmän kyhnyä :)
Entä suklaa kalenteri? menisikö ehkä paremmin kaupaksi?
mutta nostaisi kustannuksia tietty.. eikä ole perinteinen niinkö?
Itse olen saanut päiväkodissa myytyä melkein kaikille vanhemmille, koska perusteluina on käytetty sen ohessa, että perinteenä on ollut tapana ostaa partiolaisilta kalenteri, niin myös se, että kaupassa ei hirveesti näe kuvakalentereita, vaan kaikki on suklaisia. Elipienten lasten vanhemmat ostaa mieluummin kuvakalentereita, koska niissä ei ole namia.
Hyvä Aki Tuominen ja muut kalenterivelhot. Kuusi euroa ei ole pyöreä summa. Sen maksamiseen tarvitaan seteli + kolikko. Toki on hyvä opettaa sudenpennuille rahankäsittelyä, mutta asiamiehenä toimineena on pakko todeta, että kolikoiden määrän kasvaminen lisää operaation vaikeuskerrointa. Omassa lippukunnassani kalenteri ei ole kriittinen varainhankintaelementti ja tämä hinnankorotus kyllä ratkaisi sen, että emme myy kalentereita tänä vuonna.
Kalenterista puhuminen "pahviläpyskänä" ei tee oikeutta tälle perinteikkäälle tuotteelle. Olisiko jo aika pysähtyä pohtimaan, millainen tuote kalenterin tässä ajassa pitäisi olla? Voisiko kuva esimerkiksi joskus olla niin houkutteleva, että se saisi ostajat innostumaan, eikä pelkkä ajatus hyväntekeväisyydestä?
Tuli tuo sama ajatus summan pyöreydestä heti luettuani perustelun. Ja "Ylihinnoiteltu pahviläpyskä" ei saisi olla käytetty termi silloin, kun siitä täällä puhutaan, ei se ainakaan auta motivoimaan myyntiä.
Kysymykseen kalenterin houkuttelevuudesta haluaisin esittää kysymyksen siitä, miksei omasta väestämme löydy kuvalle tekijää. Tiedän, että partiolaisissa on valtaisa määrä piirtäjiä maalaajia sun muita, joita varmasti asia kiinnostaisi. Eli ihan tosissaan haluaisin tietää, miksi tuo asia teetetään jollain muulla?
Ihan hyvä, että kuva teeteään muualla. Partiolaisten suurin helmasynti on se harha, että kaikki osataan ja pitäisi tehdä itse. Miksi ihmeessä kaikki pitää tehdä itse?
Tässä asiassa komppaan Woldemaria koko sydämestäni. Lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien kohdalla ymmärrän vielä sen, miksi heitä pitäisi rohkaista osallistumaan, mutta erityisesti silloin kun aikuisten pardeharrastajien harrastajatason "osaamista" pitäisi mukamas käyttää strategisesti tärkeissä asioissa, ollaan pahasti hakoteillä.
Ne ajat, kun pystyi olemaan sekä musikantti ja keihäänheiton suomenmestari ovat jo takanapäin. 2000-luvulla erikoistutaan ja kasvetaan spesialisteiksi. Partio on toki eräälainen vastavoima tällä tarjoamalla yleissivistävää "elämän koulua" mutta se ei tarkoita sitä, että joka hommaan pitäisi löytää partiolaine.
Olen kyllä nyt eri mieltä. "Partiolaisuus" on kuitenkin vain yksi henkilön monista mahdollisista attribuuteista.
Muita, yhtä lailla ja samaan aikaan, päteviä voivat olla, taidemaalari, graafikko, arkkitehti, säveltäjä, kielenkääntäjä, lääkäri, kasvatustieteilijä, konsultti, rekka-autonkuljettaja, metsuri, sähkömies...lista on loputon.
Aivan varmasti partiolaisista löytyy lukuisia laillistettuja ja sertifioituja kombinaatioita kuvittamaan adventtikalenteria tai tekemään montaa muuta asiaa. Puhumattakaan niistä itse oppineista.
Nimimerkki Heidi J on aivan oikeassa sen suhteen, että kyllä meiltä noita sertifioituja mitätahansa löytyy. Vitsi lieneekin siinä, että jos partiolainen kuvataiteilija tuon tekisi, olettaisimme automaattisesti että hän tekee sen talkoilla ilmaiseksi. Toki hän voi näin haluta ja tehdä, mutta kysymys on tästä ajattelumallista. Ammattilaiselle ammattilaisen palkka. Ilmaisesta työstä on myös paha reklamoida.
Kirjoita uusi kommentti