Belgiassa toimii suomalainen lippukunta
Suomalaisen Brysselissä toimivan lippukunnan perusti yhdeksän vuotta sitten aurpair ja 14-vuotias partiolainen. Nyt Brysselin Tuulihaukoissa on jäseniä noin 60.
Brysselin Tuulihaukat koontuvat perinteisesti viikonloppuisin ja ulkona, sillä lippukunnalla ei ole omaa koloa.
Yhdeksän vuotta sitten Belgian Suomi-klubi etsi ilmoituksella perustajia partiotoiminnalle. Ilmoitukseen vastasivat silloin aurpairina toiminut Tiina Aho, jolla ei ollut kokemusta partiotoiminnasta, ja tuolloin neljätoistavuotias partiolainen Aura Piha.
− Myös äitini Ulla Piha auttoi perustamissa, Otava Piha, yksi lippukunnan johtajista ja pitkäaikaisista jäsenistä kertoo.
Vaikka kummallakaan uusista johtajista ei ollut varsinaista johtamiskokemusta, päättäväisyyttä ei puuttunut. He alkoivat pyörittää viikkotoimintaa sekä sudenpennuille että vartiolaisille. Johtajia värvättiin mukaan niin vanhemmista koululaisista kuin aurpaireista.
Lasten ja johtajien vaihtuvuus suuri
Brysselin Tuulihaukkojen johtajat ovat lippukunnan itse kouluttamia ja noin 14−17-vuotiaita. 18-vuotiaina nuoret yleensä lähtevät maailmalle opiskelemaan kirjoitusten jälkeen. Lapset taas ovat esimerkiksi EU-työntekijöiden lapsia.
− Usein vanhempien pestit ovat vain muutaman vuoden mittaisia, joten lasten vaihtuvuus lippukunnassa on suuri. Monet takaisin Suomeen muuttaneet lapsista kuitenkin jatkavat partioharrastustaan Suomessa, Piha sanoo.
Sudenpentuja majoittumassa telttaan lippukunnan syysretkellä.
Belgialainen toiminta ei kiinnostanut
Pihan mukaan yksi syy sille, mikseivät Brysselissä asuvat suomalaiset ota osaa belgialaiseen toimintaan, on kielimuuri. Suomalaiset lapset ja johtajat eivät välttämättä puhu ranskaa tai flaamia, ja toisaalta belgialaiset eivät välttämättä puhu englantia.
− Lisäksi partiokulttuuri on täällä aivan erilainen. Esimerkiksi Suomalaiset partiojohtajat ovat paljon vastuullisempia kuin belgialaiset. Täällä johtajat saattavat esimerkiksi käyttää alkoholia ja tupakkaa leireillä, Piha toteaa.
Brysselin Tuulihaukat kuuluu belgialaiseen FOS-kattojärjestöön, mutta on myös Suomen Partiolaisten Töölön Tähystäjien kummilippukuntana. Kesäisin Brysselin Tuulihaukat osallistuvat Töölön Tähystäjien ja Ilvesveikkojen yhteiselle kesäleirille.
Teksti: Virve Sankala, kuvat: Brysselin Tuulihaukkojen arkisto
Kommentit
Jännittävää, miten suomalaisella umpimielisyydellä ja sata vuotta vanhalla alkoholikiistalla perustellaan belgialaisen partiokultuurin huonommuutta. Toisaalla tallaista sanoittaisiin rasismiksi.
Brysselin Tuulihaukat kiittää kommenteista ja jutusta! Ja erikoiskiitos vielä TöTälle ja IVElle, kun pitävät meistä kesällä huolta.
Woldemar Polecat,
kukaan ei sanonut belgialaisen partiokulttuurin olevan huonompaa, vaan erilaista.
Suomalaisella umpimielisyydellä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Olen kyllä ulkosuomalaisena huomannut, että Suomessa ollaan usein umpimielisiä - mutta ulkomailla ei. Ulkosuomalaiset oppivat avoimiksi, jopa niin, että "ulkomaalaistuvat". Jotkut muuttuvat jopa suomalaisvihaisiksi. Saako sitä säilyttää edes jotain omasta kulttuuristaankin ulkomailla?
Lisäksi johtajistomme on nuorta, he eivät välttämättä osaa järjestää tapaamista belgialaisten kanssa. Ja, kuten mainittiin, suurin syy on luultavasti kielimuuri. Myönnettäköön, että johtajistoltamme puuttuu myös motivaatiota, kun tekemistä on omankin lippukunnan piirissä riittämiin. Nuorilla on paljon tekemistä myös partion ulkopuolella - heitä on joskus vaikea pitää mukana edes minimipanoksella.
Tuskin tuolloin 14-vuotiaalla on juuri rasismi ollut mielessä, vaan halu jatkaa tuttua lapsuudenharrastusta. Muutto ulkomaille pois tutuista ympyröistä on aina nuorelle vaikeaa, aikuinenkin saa siitä kulttuurishokin. Suomalaisen lippukunnan perustaminen varmasti helpotti uuteen elämään asettumista ja suomalaisten juurien säilyttämistä.
Toisin päin ajateltuna lapsilla, jotka ovat muuttaneet takaisin Suomeen vanhempiensa komennuksen jälkeen, on ollut helpompaa muuttaa Suomeen. Usein he ovat jatkaneet harrastustaan kummilippukunnassa tai kummilippukunnan veljeslippukunnassa. Näin partiokaverit ovat päällisin puolin tuttuja ja vanhoihin kavereihin säilyy kontakti.
Brysselin Tuulihaukat ovat myös Belgian kattojärjestön jäseniä.
Joo, hyvä juttu! Hauskaa, en tiennyt että olet toimittajana.
En olekaan, sain vain nakin kirjoittaa tän jutun :)
Ai niinkö se toimii? :-)
Meidän lippukunnasta on lähetetty partiojohtajaan vähän jos mitä poleemista päänavausta mutta eivät ole vain viitsineet julkaista vielä mitään.
Kiitos jännittävästä aiheesta ja virkistävästä jutusta!
Hauskaa, että juuri partiotoiminta voi olla se tapa jolla ulkomaillakin ylläpidetään suomalaisuutta ja yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin.
Kirjoita uusi kommentti