Kuulostaa seksikkäältä Ko-Gi-työltä

Partiojohtaja-lehden arkistomyyrä tutki kolmen seksikkäältä kuulostavan Ko-Gi-projektin sisällön.

Taija Saariston KoGi-työ aiheesta K-18-Klubin perustaminen lippukuntaamme ja sen vetäminen herättää melko rohkeita mielikuvia.

− Huomasimme, että vanhemmat johtajat katosivat pikku hiljaa toiminnasta. He roikkuivat jäsenlistoilla, mutta näkyivät yhä vähemmän kololla ja leireillä, Saaristo kertoo lippukuntansa, helsinkiläisen Koudat-lippukunnan, haasteesta.

Hänen projektinsa tarkoitus oli perustaa vanhemmille johtajille säännöllisesti kokoontuva porukka, jossa olisivat mukana sekä aktiivitoiminnasta sivuun jääneitä johtajia että lippukunnan aktiiviset johtajat.

Aikuisten klubi tuntui aluksi hyvältä idealta.

− Moneltakin johtajalta kuulin, että ”Jee hei, kuulostaa tosi hyvältä!”, Saaristo sanoo.

Valitettavasti kuitenkin alkuinnostus hiipui pian, eikä paikalle yleensä tullut väkeä lippukunnan ydinporukan lisäksi.

Loputon urakka

Rakentaminen on tavallinen osa mitä tahansa isompaa partioleiriä. Jopa siinä mittakaavassa, että se innoitti Asko Oikarin Mäkipartiosta tekemään KoGi-työnsä aiheesta Rakentaminen ei lopu koskaan.

Oikari kehitti omaperäisiä leirirakennelmia. Hänen luomuksiaan ovat muun muassa ”veturi”, joka on yleensä tiilestä rakennettu leiriuuni. Eräällä leirillä veturi tehtiin tavallisuudesta poiketen pelkästä hiekasta.

Lisäksi Oikari on suunnitellut myös luonnon materiaaleista tehtäviä keittiökatoksia, maakellareita ja niin sanottuja näkkäreitä, jotka ovat helposti koottavissa ja purettavissa olevia teltta-alustoja.

Oikarin kehittämiä vetureita on käytetty ja käytetään useilla leireillä.

− Projekti oli tehtävä pois, meni syteen tai saveen. Onneksi ei menty kumpaakaan, rakennusalalla siviilissä työskentelevä Oikari sanoo.

Cross-mediaa piirileirillä

Jaakko Pirttikosken kehittämistehtävän otsikko Cross-median käyttö partioleirin viestinnässä olisi hyvässä seurassa minkä tahansa yliopiston kirjaston hyllyssä.

Hieman akateemiselta kuulostava otsikko käsittelee kuitenkin käytännöllistä ongelmaa. Tarkoituksena oli testata Hämeen Partiolaisten Ilves-leirillä vuonna 2006 uudenlaista organisaatiorakennetta leirin viestinnässä.

− Sen sijaan, että jokaisella viestinnänalalla olisi ollut omat organisaationsa, meillä oli yksi yhteinen toimittajapooli, joka teki hommia kaikille, Pirttikoski selvittää.

Samat toimittajat kirjoittivat siis niin sisäiselle kuin ulkoiselle viestinnälle artikkeleita ja artikkeleita käytettiin niin printtimediassa kuin sähkömediassa.

Teksti: Arttu Tanner, kuvat: Joel Nykter