Ongelmatapaus: seikkailijan isä kammoaa homoja
Ongelma: Lippukunnan partiojohtaja on homoseksuaali ja yhden seikkailijan isä on niin tuohtunut asiasta, ettei suostu päästämään lastaan enää lippukunnan tapahtumiin. Hän yrittää myös lietsoa muita vanhempia pitämään lapsensa kotona partiotoiminnan sijaan. Mitä tehdä?
Seta ry:n nuorisotyökoordinaattori Anders Huldén vastaa:
"Tämä on todella ikävä tilanne; isä käyttäytyy paitsi partiojohtajaa myös omaa lastansa kohtaan syrjivästi. Kenenkään seksuaalinen suuntautuminen − oli ihminen homo, hetero tai biseksuaali − ei vaikuta kykyyn toimia partiossa tai missään muualla. Mikäli vanhempi todella haluaa estää lastaan kohtaamasta seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, lapsi pitäisi lukita komeroon. Ihmiskunta on hyvin moninainen, mikä on lapsille ja nuorille yleensä hyvin luonteva asia. Moninaisuuden salaaminen, kieltäminen tai mustamaalaaminen saattaa olla lapselle haitallista, sillä hän on itsekin kaikkine ominaisuuksineen ainutlaatuinen, arvokas ja tasavertainen yksilö.
Tilanteessa on tärkeää, että lippukunnan johto keskustelee asiasta kyseessä olevan vanhemman sekä tarvittaessa muidenkin huolestuneiden huoltajien kanssa. Itse partiojohtajalle tilanne saattaa olla todella raskas ja masentava. Häntä tulee tukea eikä asioiden selvittämistä saa jättää yksin hänen hartioilleen. Lippukunnan johdon on tärkeää ilmaista partiojohtajalle, että tällä on lippukunnan tuki takanaan. Vastuu tilanteen ratkaisemisesta kuuluu koko lippukunnan johdolle. On toki tärkeää, että henkilökohtaisessa ja mahdollisesti arassa asiassa edetään hienovaraisesti siten, että yksi johtaja koordinoi tilanteessa etenemisen. Yhteyshenkilönä toimivan on kerrottava partiojohtajalle vanhempien reaktioista ja pidettävä hänet ajan tasalla asian etenemisessä.
Lippukunnan olisi hyvä laatia toimintaohjeet tilanteita varten, joissa on havaittavissa syrjintää, kiusaamista tai toimintaa vastoin partion arvoja. Mikäli lippukunnassa järjestetään vanhempainiltoja, kannattaa niissä käsitellä näitä periaatteita jo ennen kuin ongelmia syntyy. Tällöin kynnys puuttua ongelmatilanteisiin madaltuu. Useimmille vanhemmille tieto siitä, että yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota, tuo turvallisuutta ja luottamusta siihen, että lapsella on partiossa hyvä olla."
Teksti: Maija Tammi, kuva: Janne Seppänen
Kommentit
Homofobian taustalla voi olla oma kiinnostus aiheeseen. Tarvitsee esittää kovapintaista homon vihaajaa, peittääkseen omat tunteensa.
Partiossa ei voida mennä yhden isän mielipiteen mukaan! Jos näin toimitaan, niin alkaa viikate heilumaan. Mikä on seuraava ryhmä, joka karsitaan pois partiosta? Listaa voisi tehdä pitkästi. Esim: vammaiset, värilliset, uskovaiset, punapäät, jengiläisten lapset, vähemmän koulutettujen lapset, työttömien lapset, yksinhuoltajien lapset, vasenkätiset, rillipäät, kierosilmäiset, lihavat, anorektikot, ruokarajoitteiset, jne......... Tällä listalla ja muutamalla muulla rajoitteella saadaan jäämään jäljelle "valiojoukko" johon emme itsekkään ehkä mahtuisi.
Vanhemmat voivat viedä lapsensa toiseen lippukuntaan. Jotain vikaa sielläkin varmaan löytyy johtajista tai jostain muusta hyvästä aiheesta. Muistetaan kuitenkin partion olevan iloinen asia.
Kumpi on lpk:lle tärkeämpää, osaavan johtajan pitäminen toiminnassa vai yhden isän miellyttäminen? Entisenä lpkj:n pestiä hoitaneena pitäisin kiinni osaavasta pj:stä, ja antaisin jopa tämän lapsen lopettaa partion.
Yksi koulutettu ja hyvä PJ on yhtä arvokas likkukunnalle, kuin hävittäjälentäjä Ilmavoimille. 7 vuotiaan sudarin kanssa puhutaan 11 vuoden riskisijoittamisesta.
Ja niille jotka pelkäävät kauheuksia homojen suunnalta, niin voin sanoa että kyllä me perus heterot punaniskamiehet ollaan enemmän uhka kaikelle.
Ps. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu kenellekkään, kuhan pysytään lain puitteissa.
Lapsesta välittäminen ei oikeuta sortoon tai syrjintään. Tämä asia on partion ytimessä aatteellisesti, sen pitäisi olla sitä myös käytännössä. Periaatekysymyksissä ei pidä perääntyä moraalittomien edessä.
Toki kaunista, jos ihmisiä voi kohdella kauniisti. Myös rumia ajatuksia omaavia ihmisiä.
"...julistus siitä, että kaikki muut johtajat ovat vankkumattomia heteroita." On törkeää edes ehdottaa tällaista, vaikka vain leikisti! Ihmisen seksuaalisuus on hänen oma asiansa, eikä hänen tarvitse siitä lausua mitään kenelläkään. Kaikki seksuaalisuus on yhtä arvokasta ja normaalia. Vai näetkö hyvänä tilanteen, jossa homofobiselle isälle käyvät lpk:n 16-vuotiaat tyttö- ja poikajohtajat vakuuttamassa heterouttaan? Sitä paitsi tutkimusten mukaan täysin heteroita ei ole olemassakaan.
Eikä homofobien tai rasistien paikka ole vanhempainneuvostoissa.
Rauhaa keskiviikkoosi :)
Mikko Pöri
Tämäntapaisia kysymyksiä kannattaa myös miettiä arvojen kautta, eli pohtia mikä oikeasti on tärkeää. Partioliikkeessä suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on hyvin olennainen osa arvomailmaa. Mutta myös osallistumismahdollisuuden tarjoaminen jokaiselle nuorelle on tärkeää. Tämän ristiriidan ratkaiseminen lienee melko helppoa, jos ulkopuolinen painostus estää nuorta osallistumasta, ratkaisu ei ole erottaa omaa johtajaa hänen erilaisuuden takia, vaan miettiä miten ulkopuoliseen painostukseen voidaan vaikuttaa.
Vastaavanlaista ongelmaa pohdin joskus takavuosina, kun lippukuntamme taustayhteisönä toimi seurakunta ja jäsenistössämme oli ateisteja, juutalaisia ja muslimeita. Onneksi pohtiminen oli ennakoivaa, koska seurakunta eikä kukaan muukaan tehnyt asiasta ongelmaa. Uskontoasioissa ollankin turhan herkkiä kokemaan toisen uskonnon olemassaolo loukkauksena. Luterilaiseen jumalanpalvelukseenkin voi halutessaan osallistua hyvällä omallatunnolla, kun jättää uskontunnustuksen, ehtoollisen ja muut aktiiviset kohdat väliin ja ottaa tilaisuuden kulttuurikokemuksena tai filosofisena alustuksena.
Nyt esitetyssä ongelmatapauksessa ongelmana on tämän yhden vanhemman linnoittautuminen tiettyyn asemaan, josta hänen on hankala peräytyä. Jos tavoitteena on saada hänet muuttamaan kantansa ja sallia lapsen osallistuminen partioon, on hänelle tarjottava kunniallinen reitti aiemman position pyörtämiseen. Joten kun keskusteluissa päästään riittävän pitkälle, kannattaa taskussa olla valmiina jokin symbolinen myönnytys, jolla ko. vanhemman kasvot säilytetään. Se voi olla vain vaikkapa julistus siitä, että kaikki muut johtajat ovat vankkumattomia heteroita, tai jäsenyys lippukuntaa "valvovassa" vanhempainneuvostossa. Ja on syytä muistaa, että tässä on kuitenkin esimerkki vanhemmasta, joka välittää lapsestaan, vaikka arvomaailma eroaa partion arvomaailmasta.
Timo Kiravuo
Kilkkeen pinkkipartiolaismiitin jälkimainingeissa perustettiin Facebook-ryhmä Pinkkipartio.
Tervetuloa mukaan!
Ryhmän tehtävänä on toimia vertaistukena ja kohtaamispaikkana "ei niin heteroille" partiolaisille. Tule rohkeasti avaamaan keskustelu!
Matte
http://www.facebook.com/group.php?gid=146622448696488&ref=search
Kirjoita uusi kommentti