Kunta nimeltä Kilke

Kesän suurleiri, Kilke vastaa asukasluvultaan keskikokoista kuntaa. Partiojohtaja-lehti selvitti, minkälaisia palveluita Kilkkeen kuntalainen saa ja onko kilkeläinen muita Suomen kuntalaisia ekologisempi.

Tämän jutun kirjoitushetkellä Kilkkeelle on ilmoittautunut 10 307 leiriläistä. Jos Kilke olisi kunta, se olisi väkiluvultaan Suomen 203. suurin. Selvästi suurempi kuin Kuhmo (9 636) ja vain hieman pienempi kuin Paimio (10 334).

Telttoja suurleiri-Taruksella.

Väestötiheydessään Kilke on kuitenkin ylitse muiden Suomen kuntien. Koko leirikansa ahtautuu noin neliökilometrin kokoiselle alueelle, eli väestöntiheys on noin 10 000 henkilöä neliökilometria kohden, mikä on lähes yhtä paljon kuin New Yorkissa (10 606 hlö/km2). Vastaava luku Helsingissä on vain 2 698 hlö/km2.

Kilkkeen vertaaminen kuntaan on muutenkin osuvaa. Leirille tulee oma sairaala ja palolaitos sekä oma jätehuolto. Lisäksi leirialueelle rakennetaan sähkö- vesi- ja tietoliikenneverkko. Hieman luovasti ajateltuna Kilkkeeltä löytyy myös kulttuuri- ja opetustoimet. Opetus tapahtuu partio-ohjelman ehdoilla kaukana pölyisistä luokkahuoneista ja kulttuurista vastaavat suuret yhteiset ohjelmat ja leribändi.

Kahden omakotitalon verran sähköä

Vaikka Kilke on teemaltaan perinteinen metsäleiri, kuluu leirin aikana sähköä silti kahden sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikuluksen verran. Kilkkeellä kulutetaan arviolta 35000−40000 kWh sähköä.

− Leiriläistä kohden se tekee 35 kWh, Kilkkeen sähköpäällikkö Markus Leivuori laskeskelee.

Suurimmat sähkön kuluttajat ovat Leivuoren mukaan pääohjelmalavat ja kahvilat sekä leiriruoan säilytykseen varatut kylmäkontit.

Keskimääräinen suomalainen kuluttaa 4 megawattituntia vuodessa, jos mukaan ei lasketa teollisuuden ja palveluiden käyttämää sähköä. Kilkkeen pituiselta ajalta tämä tekee noin 80 kilowattituntia, eli tuplasti yli kilkeläisen kulutuksen. Kuhmossa sähköä käytetään hieman enemmän, noin 83 kWh viikossa.

Leirille ei erikseen olla ostamassa uusiutuvilla, fossiilisilla tai ydinvoimalla tuotettavaa sähköä vaan ostettava sähkö on tuotettu tasaisesti kaikilla muodoilla.

− Kilkkeen sähkö ostetaan Metsähallitukselta, joten partiolaisilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa sähkön tuottotapaan, Leivuori sanoo.

Tarus-leirin käsienpesupiste. Kyltissä lukee "Ei saa juoda".

Kilkkeen Vesimestari Kimmo Nieminen arvioi, että leirin aikana jokainen leiriläinen käyttää 15 litraa vettä päivittäin.

− Tähän on laskettu mukaan koko leirin vedenkäyttö, eli se sisältää keittiöissä käytetyn veden ja kaiken muun mahdollisen vedenkäytön. Myös suihkussa käytettävä vesi on mukana luvussa.

Kilkkeelle rakennetaan vedenottoa varten kaksi porakaivoa, eli vesi on "omaa tuotantoa". Leirin jälkeen kaivot jäävät alueelle rakennettavan leirialueen käyttöön ja niihin asennetaan pienempiä leirejä varten myös käsipumput. Suihkuissa käytetään järvivettä, joka on lämpimämpää kuin porakaivovesi ja riittävän puhdasta peseytymiseen.

Keskimääräinen suomalainen läträä vettä noin 150 litraa joka päivä, joten kilkeläinen on selvästi vesipihimpi. Kotikäytössä peseytymiseen saattaa lorahtaa helposti 60 litraa vettä, ja keittiössä valua 40 litraa lisää. Yksi vesivessan vetäminen voi hulauttaa viemäriin 10 litraa puhdasta vettä.

Tavoitteena tyhjä sekajäteroskis

Kilkkeen jätehuollolla on iso tavoite: sekajätettä ei aiota tuottaa ollenkaan. Tämä edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua ja kunnon ohjeistusta, jotta leiriläiset kiinnostuvat ja innostuvat aiheesta.

− Suunnitelmissa on ollut, että jokaisessa alaleirissä tai ihan savutasolla olisi yksi kierrätysvastaava. Lisäksi jätetiimin ”ekoneuvojat” kiertävät ja opastavat ympäri leiriä tarpeen vaatiessa, jäteasemamestari Leena Vainio kertoo.

Leirillä jätteet lajitellaan kuuteen astiaan. Nämä ovat: polttokelpoinen jäte, bio- ja ongelmajäte, paperi, metalli ja lasi. Täysin sekajätteettömään leiriin Kilkkeellä ei kuitenkaan päästä.

Keittiö Tarus-leirillä.

− Kyläkeittiöiltä tulee jonkin verran myös kaatopaikkajätettä, sillä likaiset elintarvikepakkaukset eivät kelpaa polttokelpoiseen jätteeseen. Lisäksi saattaa perheleirissä joku vielä käyttää kertakäyttövaippoja, jotka kuuluvat myös kaatopaikkajätteeseen, Vainio selventää.

Vuoden 2008 aikana jokainen suomalainen tuotti noin 520 kiloa yhdyskuntajätettä. Siitä sekajätettä oli noin 300 kiloa.

Teksti: Arttu Tanner ja Taru Särkkä, kuvat Sakari Kouti

Kilkkeen kotisivut
Tilastotietoa Suomen kunnista
Muuta tilastotietoa